Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Itä-Suomen tulevaisuuden visiointi tarvitsee uutta ajattelua

Itä-Suomi-foorumi kokosi valtakunnan ja Itä-Suomen keskeisiä vaikuttajia Kuopioon keskustelemaan Itä-Suomen tulevaisuudesta 3.11.2022. Tilannekuvaa päivitettiin ja Itä-Suomi-henkeä kohotettiin. Vastaava tilaisuus järjestettiin jo vuonna 2018 Rantasalmella Järvisydämessä otsikolla Itä-Suomi nousuun. Miten tästä eteenpäin?

Yksi tavoite nousee ylitse muiden: tulevaisuuden usko. Se vaatii rohkeaa ja realistista yhteistä visiota. Nykyinen kehitys uhkaa koko hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja haastaa yhä rajummin myös hajautetun hyvinvointivaltion perusrakenteita kuten kuntia, maakuntia, niiden keskuksia ja palveluja.

Venäjä ei suinkaan ole Suomen ja Itä-Suomen ainoa haaste. Suurin uhka on pula ihmisistä, kuten Savon Sanomat toteaa foorumin tiimoilta pääkirjoituksessaan (4.11.). Suuri uhka on myös päättäjien kyvyttömyys sopeutua kehitykseen – välttämättömyys ymmärtää tulevaa nykyistä paremmin, kykyä muuttaa ajattelutapoja ja omaksua täysin uusia ratkaisuja.

Tietoa tulevasta kehityksestä on, mutta rohkeutta ja kykyä ajatella asioita uudella tavalla on liian vähän. Sen sijaan energia menee sekä alueilla että valtakunnan tasolla olemassa olevien rakenteiden loputtomaan hiomiseen ja puolustamiseen. Nykyiset rakenteet omine hallintoineen näyttävät toimivan esteenä rajat ylittävälle yhteistyölle ja uusiutumiselle. Uudenlaisesta verkostoitumisesta ja kumppanuudesta puhutaan, mutta toimijat ovat järjestelmän vankeja: Kuka nyt omaa pesää ja sen toimintaa arvostelisi.

Itä-Suomen Unionilla voisi olla nyt ratkaiseva rooli. Se on uusi laajapohjainen yhdistys, joka toimi ensimmäistä kertaa Itä-Suomi-foorumin järjestäjänä maakuntien sijaan. Sen tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista Itä-Suomi-ajattelua ja -toimintaa.

Olisiko Unionilla ja sen keskeisillä toimijoilla rohkeutta laittaa itsensä peliin ja tarkastella Itä-Suomen tulevaisuutta ja merkitystä koko Suomelle nykyisten rakenteiden ja rajojen yläpuolelta sekä edistää yhteistä tulevaisuuden visiointia, joka tuottaisi keskusteluun myös uusia Itä-Suomen alueellisia kehityskuva vaihtoehtoja, vaikkapa metsätalouden ja matkailun kehityksen visioinnin tiimoilta?

Tällaiselle ajattelulle ja toiminnalle on huutava tarve työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä Itä-Suomen visiointityössä, joka on yksi valtiosihteerityöryhmän loppuraportin mukaisista Itä-Suomen elinvoimaisuutta tukevista kehittämistoimenpiteistä. Tässä Itä-Suomella on tilaisuus uudella tavalla olla yhtenäisenä vahvistamassa koko alueen tulevaisuudenuskoa ja elinvoimaisuutta. Ja näyttää samalla mallia koko Suomelle.

Jarmo Vauhkonen, Aulis Tynkkynen

Kirjoittajista Vauhkonen asuu Mikkelissä ja Tynkkynen Loviisassa ja Savonlinnassa.