Olin taannoin Mikkelissä lapsenlikkana pari viikkoa. Tehtäviini kuului nuoren kreivin saattaminen kouluun ja erityisesti olla nelivuotiaan matkaa turvaamassa, kun hän aamuisin jalkakäytävää pitkin potkupyöräili päiväkotiin ja iltapäivällä takaisin.
Päivittäin kiinnitin huomiotani autoilijoiden huomaavaiseen käyttäytymiseen. Kun he näkivät lapsen tulevan, hiljeni aina vauhti ja auto pysäytettiin hyvissä ajoin ennen suojatietä. Satakuntalaisesta se tuntui hienolta, meilläpäin kun ei aina pidetä tarpeellisena pysähtyä edes suojatien eteen pysähtyneen auton viereen.
Hyvä Mikkeli!
Markku Hesso
Kirjoittaja on lavialainen.