Mongolialaisen Anudari Boldbaatarin piti olla juuri oikeanlainen maahanmuuttaja. Nuori nainen opiskeli sairaanhoitajaksi ja oppi kielen. Työskenteli sairaalassa ja helpotti osaltaan yhä pahenevaa hoitajapulaa.
Marraskuussa 2022 hän lähti maasta. Maahanmuuttovirasto Migri oli kummallisin perustein evännyt hänen oleskelulupansa. Pitkän, painajaismaisen prosessin jälkeen Boldbaatar olisi lopulta saanut jäädä. Huono kohtelu johti siihen, että hän mieluummin lähti muualle.
Kun yrittää yhtä aikaa vetää ja työntää, tällaista on jälki. Yhtäällä on pelko hallitsemattomasta maahanmuutosta. Toisaalla on kestävyysvajeeseen havahtuneiden huolipuhe, jossa väestörakenteen ongelmat korjataan työperäisellä maahanmuutolla.
Myönnän kuuluvani jälkimmäiseen huolestuneiden joukkoon. Nykyisenkaltaiselle hyvinvointivaltiolle on vaikea nähdä jatkoa ilman jostain ulkoa tulevaa työntekijöiden joukkoa.
Väestöpyramidin väärästä muodosta on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt on ehditty vaiheeseen, jossa kyse ei ole enää kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävästä uhasta. Suomen väkiluku kääntyy laskuun ensi vuosikymmenellä. Työvoimapula on totta jo nyt.
Mikkelin seutu kohtaa ongelmat jo muuta maata ennen, sillä koko Itä-Suomessa väestö on muuta maata vanhempaa. Tilastokeskuksen ennusteessa Itä-Suomen väkimäärä laskee vuoteen 2040 mennessä Mikkelin ja Savonlinnan yhteenlasketun asukasluvun verran.
Jo nyt maahanmuutto tuo Etelä-Savon muuten synkkiin väestötilastoihin kaunistusta. Tänä vuonna maakunnasta vähenee tuhatkunta asukasta. Ilman maahanmuuttoa luku olisi ehkä 400 suurempi.
Toivottavasti kukaan ei ole ajatellut, että ”hyviä” maahanmuuttajia olisi jossain tuolla laajat varannot odottamassa, että Suomi suvaitsee päästää heidät sisään ahkeroimaan. Todellisuus on nimittäin toinen.
Hyvistä muuttajista käydään kovaa kilpaa. Pelkästään jo muissa Pohjoismaissa on samantapainen tarve kuin Suomessa. ”Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen”, sanoo esimerkiksi tutkija Pasi Saukkonen (HS 12.11.2022). Hän pitää vastuuttomina ja epärealistisina ajatuksia, että työperäinen maahanmuutto ratkaisi työvoimapulaa tai huoltosuhdetta.
Pitää toivoa, että Saukkonen on väärässä. Toivomisen lisäksi koko maahanmuuttopolitiikkamme pitäisi miettiä uusiksi.
Samalla kannattaisi pohtia, miten Suomi tekisi itsestään houkuttelevan. Entä Mikkeli ja Etelä-Savo? Riittääkö, että meillä on kaunista ja puhdasta luontoa. Onko meillä sellainen avoin ja vastaanottavainen kulttuuri, että tänne on hyvä tulla?
Kirjoittaja on Länsi-Savon päätoimittaja.