Vääntö Savonlinnan keskussairaalan erillisrahoituksesta jatkuu. Maanantaina lausunnoille lähtenyt valtioneuvoston esitys Savonlinnan päivystyksen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamisesta oli Etelä-Savossa iso pettymys.
Savonlinnan yhteispäivystyksen ylläpitäminen aiheuttaa hyvinvointialueelle vuosittain noin 17–18 miljoonan euron kustannukset, mutta valtiolta olisi tulossa erillistä rahoitusta vain 3–5 miljoonaa euroa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen pitää maksaa erotus perusrahoituksestaan ja se on siis pois jostain muista palveluista.
Poliittisesti asiasta päivystyksen kulujen korvaamisesta sovittiin marraskuussa. Nyt lausunnoille lähteneen esityksen ongelma on, että kustannuksiin lasketaan mukaan vain varsinainen päivystävä yksikkö. Hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä muistuttaa Länsi-Savon haastattelussa, että päivystys tarvitsee viereensä toimivan sairaalaan, minkä aiheuttamat kustannukset pitäisi myös huomioida.
Etelä-Savo on poikkeuksellinen maakunta, kun sen alueella toimii kaksi keskussairaalaa. Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden ylläpito on kallista, eikä hyvinvointialueiden rahoituksessa ole kahden sairaalan mallia huomioitu. Juuri keskussairaaloiden asema onkin aiheuttanut maakunnassa suurimmat riidat: Savonlinnan seudulla aivan ymmärrettävästi ollaan huolissaan oman pienen sairaalan lopettamisesta.
Jos rahoituslakiin ei saada parannuksia, riidat varmasti jatkuvat ja yltyvät. Hyvinvointialueiden budjetit ovat tiukkoja. Väestön vanheneminen vain jatkuu. Ilman riittävää erillistä rahoitusta kahden sairaalan mallia ei voida loputtomiin ylläpitää – etenkin, kun alueen väestökin harvenee.
Hyvinvointialueen käynnistymisen ja kehittymisen kannalta on valitettavaa, että päättäjien huomio kohdistuu taas pelkästään sairaaloihin ja Savonlinnaan.
Hyvinvointialue on laaja, käsittäen myös esimerkiksi Pieksämäen kaupungin ja ison joukon maaseutukuntia. Alueen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta keskussairaaloita vielä tärkeämpi asia saattaisi olla toimivien peruspalveluiden järjestäminen.