Valitettavasti huonot uutiset kaupunkimme talouden osalta jatkuvat. Me mikkeliläiset olemme saamassa maksettavaksemme noin 6,5 miljoonan euron laskun vesilaitoksemme urakkasopimuksen purkamisesta. Sopimuksen purkaminen ei ole noudattanut konserniohjettamme ja konsernivastuuhenkilö Riihelä ja vesilaitoksen johtaja Turkki olivat vastuullisia henkilöitä purun esittelijöinä Vesilaitoksen johtokunnalle 17.3.2020 kokouksessa. Kaupunginhallitus ei kokouksessaan 23.3.2020 käyttänyt asiaan otto-oikeutta. Kuka kantaa vastuun tästä toiminnasta?
Käräjäoikeuden päätös on yksiselitteinen siitä, että sopimuksen purkamiselle ei ole ollut perusteita. Tämä tarkoittaa arjessamme meille jokaiselle lähes yhden veroprosentin korotusta. En voi kaupunginvaltuutettuna enkä asukkaana hyväksyä tällaista toimintaa yhteisillä verorahoilla.
Maaliskuussa 2022 Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt talousarvion 2021 vesiliikelaitoksen alijäämää noin 0,7 miljoonaa euroa eikä verkosto- ja laiteinvestointien ylitystä 0,9 miljoonaa euroa. Ilmaisin tuolloin valtuuston kokouksessa epäluottamusta vesilaitoksen johtoa kohtaan projektijohtamisessa ilmenneiden puutteiden vuoksi.
Vesilaitoksen hankekokonaisuutta on hoidettu alusta lähtien hatarasti vajavaisilla tiedoilla ja osaamisella. Alkuperäinen kustannusarvio on ylitetty 40 miljoonalla eurolla. Nyt vaadin, että vesilaitoksen toiminta kokonaisuutena avataan niin päättäjille kuin mikkeliläisillekin avoimesti.
Kaupunginhallituksen tulee selvityttää rakennushankkeen eri vaiheet, urakkahinnan ylityksen syyt ja purkaminen sekä sen jälkeiset kustannukset. Lisäksi on selvitettävä, mikä osuus ja vastuu Rambolilla on ollut kokonaisuudessa. Kaupunkimme päätöksenteon toimintakulttuuri ei voi rakentua puuhastelulle ja mielivallalle. Sen on perustuttava faktoihin, kokonaisuuksien ja riskien hallintaan, sisäiseen valvontaan sekä suoraviivaiseen ja avoimeen päätöksentekoon, jossa noudatetaan lakia.
Peräänkuulutan myös konsernijohtamista ja johtamista joka tasolla. Liikelaitoksella on kahdeksanjäseninen johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä vastaa sen hallinnon, toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Positiivista Vesilaitos-asiassa on se, että laitos on toiminut reilun vuoden suhteellisen hyvin. Lisäksi EcoSairila-kehitysalusta on saamassa merkittävää vesiosaamisen liiketoimintaa. Yritysyhteistyön edistämiseksi on perustettu Blue Economy Mikkeli -hankekokonaisuus.
EcoSairila -kehitysalustakokonaisuuteen Mikkeli on satsannut huomattavan summan – noin sata miljoonaa euroa. Nyt pitää alkaa tulla tuloksia ja niitä kauan tavoitteisiin kirjattuja työpaikkoja. Kaupunki ei voi olla riskibusineksen maksaja vaan kaupunkilaisten palvelujen tuottaja. Kaupunkilaisten etu ja oikeus on aidosti ja avoimesti tietää, mihin yhteisiä euroja laitetaan ja kuinka viranhaltijat ja päättäjät toimivat.
Jaana Strandman
Kirjoittaja on mikkeliläinen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas.