Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Muutosneuvottelujen suma on toivottavasti vain varautumista

Tuotteiden ja palveluiden kysynnällä on taipumus laskea, kun asiakkaiden ostovoima heikkenee.

Näin on käynyt monissa yrityksissä viime kuukausina, kun suomalaisten rahaa on palanut totuttua enemmän esimerkiksi sähkölaskuihin ja asuntolainan korkoihin.

Suomessa on nähty jo tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana muutosneuvottelujen suma. Muutosneuvottelut ovat entiseltä nimeltään yt- eli yhteistoimintaneuvottelut.

Neuvottelut on aloitettava, jos työnantaja harkitsee työntekijöidensä irtisanomisia, lomauttamisia, osa-aikaistamisia tai työsopimuksen olennaisten ehtojen muuttamista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Muutosneuvotteluista ovat kertoneet tammikuussa muiden muassa UPM, Stora Enso, Telia, Verkkokauppa.com, Pihlajalinna, Fazer ja Kesko.

Lista osoittaa, että myllerrykset vaikuttavat kautta yrityskentän: metsäteollisuudesta vähittäiskauppaan, verkkokauppaan ja lääkärikeskuksiin.

Esimerkiksi Verkkokauppa.com perusteli muutosneuvottelujen aloittamista liiketoiminnan sopeuttamisella vastaamaan laskenutta kysyntää. Samalla yhtiö ilmoitti tehostavansa valikoimaa ja tekevänsä varastoon 1,6 miljoonan euron alaskirjauksen.

Yritysten tyyliin kuuluu ilmoittaa arvio irtisanottavien tai lomautettavien määrästä vähintään maksimilukuunsa. Usein tämä luku on vielä pyöristetty ylöspäin siten, että neuvottelujen päätyttyä kaikki voivat onnitella toisiaan hyvään tulokseen pääsemisestä.

Muutosneuvottelujen syynä on talouden hidastuminen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sanoi Ylen haastattelussa, että talouskasvu hidastuminen ajoittui juuri loppuvuoteen.

Nyt näkymä näyttää Kauhasen mukaan heikommalta ainakin seuraavat puoli vuotta.

Toinen selkeä syy muutosneuvottelujen sumalle on huono ennustettavuus. Talouden ennustaminen ei ole helppoa niin sanottuina normaaliaikoinakaan, saati sitten nyt päällä olevan sekavan maailmantilanteen aikana.

Kun kuluttajien on pakko reagoida muuttuneeseen tilanteeseen, on samanlainen pakko yrityksilläkin. Hötkyilyyn ja ylireagointiin yrityksillä ei kuitenkaan ole syytä.

Toivottavasti yrityksissä kysymys on pääosin vain varautumisesta pahimman varalle. Toinen toivomus on, että tämä pahin ei toteudu.