Pisa-tulokset ja kolmasluokkalaisten lukutaidottomuus ovat nousseet uutisotsikoihin ja keskusteluihin. Heikko lukutaito kohdistuu S2-kielen oppilaisiin, eli suomea (tai ruotsia) toisena kielenä opiskeleviin. Suomea toisena kielenä opiskelevat ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia ja joskus harvoin ulkomailta Suomeen muuttaneita suomalaisia.
Edellisessä valtuustonkokouksessa käsittelimme kotouttamisohjelman 2023–26. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka valmistavaa suomen kielen opetusta voidaan antaa oppilaalle valtion tukemana jopa kuusi vuotta. Kysyinkin, toteutuuko tämä kuuden vuoden valmistava opetus Mikkelissä. Tiesin vastauksen, sillä lapseni ovat olleet S2-oppilaita. Ei toteudu.
Kun muutimme Suomeen, eka- ja kolmasluokkalaiset lapseni eivät olleet koskaan opiskelleet suomea tai suomeksi. Nuorempi luki kohtalaisesti englanniksi ja thaiksi, isoveli luki paremmin ja jo heikosti suomeakin.
Urpolan koulussa S2-opinnot tarkoittivat ekaluokkalaisen kohdalla sitä, että hänet vietiin kerran parissa kuukaudessa lukemaan ääneen S2-opettajalle, muuten hänen oletettiin osaavan kuten muutkin suomi äidinkielenään! Vasta kolmannella luokalla hänen siirryttyään Päämajakouluun alkoi yksi tunti viikossa S2-opetusta. Puutteellinen S2-opetus ja taustansa vaikutti siihen, ettei hän saanut lukutaidossa luokkalaisiaan kiinni.
Tämä kaikki taas vaikutti koulumenestykseen. Kun tyttö ei osannut kunnolla lukea, ei hän osannut ympäristöoppia, matematiikkaa tai mitään muutakaan ainetta.
Minun ja isovanhempien tärkein tehtävä olikin opettaa tytär lukemaan. Käytimme satoja tunteja aikaa ihan vain lukemiseen.
Vihdoin, viime syksynä, viidennellä luokalla, tyttö innostui kirjoista ja arvosanat lähtivät nousuun.
Pojan kanssa kävimme saman läpi, hänetkin siirrettiin aivan liian aikaisin, heikon suomen kielen lukutaidon omaavana normaaliin opetukseen. Häntä kuitenkin auttoi se, että Aasiassa opetus on muutaman vuoden Suomea edellä ja esimerkiksi matematiikassa meillä opetetaan viidennellä luokalla se, mitä Bangkokissa opitaan kolmannella. Vasta nyt yläkoulussa hän sanoo ymmärtävänsä kaiken mitä opettajat sanovat, vaikka on asunut Suomessa jo neljä vuotta. Pojan S2-opinnot kestivät vain puoli vuotta.
Suomenkielisenä äitinä pystyin paikkaamaan puutteellisen opetuksen, maahanmuuttajaäiti ei siihen pysty. Minä huomaan puutteen ja pystyn sen ääneen kertomaan, maahanmuuttajavanhemmalla ei ole edes vertailupohjaa.
Jotta kotouttaminen onnistuisi ja maahanmuuttajalapset saisivat edes mahdollisuuden menestyä koulussa ja siten elämässään, tulee S2-kielen opiskeluun panostaa huomattavasti enemmän ja pidempään. Mikkeli alisuoriutuu S2-opinnoissa pahasti.
Kati Häkkinen
Kirjoittaja on mikkeliläinen keskustan kaupunginvaltuutettu.