Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi torstaina Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin. Tapaaminen oli yllätys, sillä alun perin Niinistön matkaohjelmaan ei tapaamista sisältynyt.
Perjantaina kuultiin toisenlainen yllätys, kun selvisi, että pääministeri Sanna Marin (sd.) oli Ukrainassa. Marin tapasi Kiovassa presidentti Volodymyr Zelenskyin. Tämä tapaaminen oli suunniteltu, mutta turvallisuussyistä matkasta ei kerrottu etukäteen. Mukana reissussa oli myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Valtionjohdon matkakohteet muistuttavat kuvaavasti siitä, mitkä asiat ja suunnat painottuvat nyt Suomen ulkopolitiikassa.
Aggressiiviseksi osoittautuneen Venäjän naapurissa sotilaallisen turvallisuuden takaaminen korostuu. Toista vuotta jatkuneen Ukrainan sodan aikana Suomen suora suhde Yhdysvaltoihin on voimistunut. Niinistön Yhdysvaltain-vierailun tärkein aihe on luonnollisesti Suomen jäsenhakemus Natossa.
Presidentin viesti tässä asiassa oli rauhoittava: Niinistö uskoo, että Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton jäseniä heinäkuun Vilnan-huippukokoukseen mennessä.
Samaan aikaan viestit Turkista ja Unkarista ovat epävarmempia ja myös epäselvempiä. Kumpikin maa pelaa pelejään, joissa Suomen-jäsenyydellä on lähinnä välinearvoa.
Euroopan puolella ykkösasia on tukea Ukrainaa sen taistelussa Venäjää vastaan sekä aseellisesti että taloudellisesti. Suomi on ottanut tässä Euroopan unionin sisällä varsin aktiivisen roolin. Suunnanmuutos on huomattava, kun muistaa, kuinka varovaisesti Suomi on EU:n sisällä aiemmin Venäjä-suhteissa asemoitunut.
Kiovassa perjantaina vieraillut pääministeri Marin on tässä asiassa saanut kansainvälistäkin huomiota suorasukaisilla lausunnoillaan.
Pidemmällä aikavälillä Suomen pitää varautua siihen, että Yhdysvaltain kiinnostus Eurooppaan vähenee: siellä vaalit voivat aiheuttaa isojakin suunnanmuutoksia. Läntisen Euroopan demokratioiden pitää kyetä ottamaan vastuu omasta turvallisuudestaan.