Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Veteraanien työ unohtuu, jos siitä ei muistuteta

Nykykoululaisten yhteys Suomen viime sotiin alkaa käydä ohueksi. Sodan taistelut kokeneita veteraaneja on keskuudessamme enää kourallinen. 15-vuotiaalle talvisota on kaukainen tapahtuma, jossa isoisän isä – tai isoisän isoisä – saattoi taistella.

Oman maan historian tuntemisella on arvonsa. On tärkeää, että tulevat polvetkin ymmärtävät, etteivät vapaus, demokratia ja itsenäisyys ole itsestään selviä. Joskus niitä pitää puolustaa verissä päin.

Veteraaniperinne on osa suomalaista kulttuuriperintöä, mutta se kytkeytyy myös turvallisuuteen ja maanpuolustustahtoon.

Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä selvitti Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien perinteen säilyttämistä. Ehdotus valmistui torstaina. Raportissa esitetään useita konkreettisia keinoja, joilla perinnetyön jatkuminen voidaan varmistaa.

Keskeistä on selkeiden vastuutahojen määrittäminen. Rahoituksen pitää olla pitkäjänteistä ja riittävää. Euroissa mitattuna kyse on valtion budjetissa lopulta pienestä summasta.

Mikkelistä katsottuna ilahduttaa, että pääjohtaja Timo Laitisen johtama työryhmä ymmärsi Sodan ja rauhan keskus Muistin työn arvon. Vajaassa kahdessa vuodessa Muisti on osoittanut olevansa vetovoimainen ja uskottava toimija.

Työryhmä esittää, että Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinnön vaaliminen. Puolustusministeriö rahoittaisi toimintaa 250 000 eurolla vuosittain.

Muistin kannalta rahoitus olisi merkittävä. Käytännössä se varmistaisi keskuksen perusrahoituksen vakaalle pohjalle. Samalla se lisäisi uskoa siihen, että Muisti voisi tulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedekeskusrahoituksen piiriin.

Työryhmän esitys oli muutoinkin kannatettava. Keskeinen linjaus oli asettaa veteraaniperinteen edistäminen selkeästi puolustusministeriön hallinnonalan tehtäväksi. Aiemmin tällaista vastuuta ei ole määritelty. Tammenlehvän perinneliitolle tulisi käytännöntyössä keskeinen asema.

Kun hallituskausi on päättymässä, lopulliset päätökset asioiden toteuttamisesta jäävät tulevalle hallitukselle. Vaikea nähdä, miksei hyvää esitystä pantaisi myös käytäntöön. Hallituspohjasta riippumatta.