Vuoden alussa toimintansa aloittaneella Etelä-Savon hyvinvointialueella on edessä raju urakka. Muutamassa vuodessa koko sosiaali- ja terveyspalveluiden koneisto pitäisi saada käännettyä uuteen asentoon.
Raha toimintaan tulee valtiolta, mutta raha ei riitä kaikkeen nykyiseen. Samaan aikaan hyviä tekijöitä ei tahdo löytyä rahallakaan.
Etelä-Savossa keskeinen ongelma on, että rahat menevät liiaksi erikoissairaanhoitoon. Jos perusterveydenhuolto toimisi kuten pitää, moni potilas tulisi kuntoon jo ennen keskussairaalaa. Juuri tämän epätasapainon korjaaminen oli yksi sote-uudistuksen tavoitteista.
Sairaiden ja vanhojen kannalta ne tärkeimmät palvelut ovat lähellä. Kun kaikki rahat menevät keskussairaaloihin, vanhusten hoivaa ja peruspalveluihin jää liian vähän.
Etelä-Savon hyvinvointialueen eli Eloisan aluehallitus aloitti vuosi sitten. Monenlaista valmistelua on tehty ja uutta rakennettu, mutta näyttää pahasti siltä, että vanhat sairaanhoitopiirien rajalinjat ovat säilyneet.
Luottamushenkilöiden energia kuluu seutukuntapaineihin eli jähnäämiseen Savonlinnan keskussairaalan ympärillä. Kuitenkin katseen pitäisi olla tiukasti siinä, miten toimintoja kehitetään ja uusi palveluverkko saadaan pyörimään.
Kuluneella viikolla julkisuudessa käyty hämmästyttävä näytelmä toi päätöksenteon ongelmat näkyväksi. Savonlinnalainen aluevaltuutettu Janne Laine (kesk.) pillastui siitä, että Eloisan johtaja Santeri Seppälä oli kertonut toimittajalle Savonlinnan keskussairaalaa koskevista taustaselvityksistä. Ongelma tuntui olevan paitsi se, että sairaalaa koskevia muutoksia ylipäänsä valmistellaan myös se, että niistä avoimesti kerrotaan.
Perjantaina hulluus lisääntyi, kun 17 Savonlinnan seudun aluevaltuutettua ilmoittautui Laineen taustakuoroon medialle toimittamallaan kannanotolla. Eduskuntavaalien läheisyys teettää kaikenlaista.
On kummallinen ajatus, ettei Savonlinnan sairaalan tulevaisuuden vaihtoehtoja voisi selvittää. Itse asiassa niiden selvittäminen on aivan välttämätöntä, sillä nykyisellä menolla ei voida jatkaa. Sama toki koskee myös Mikkeliä.
Maakunnassa tarvitaan kaksi sairaalaa, mutta kummankin palvelut pitää perata ja etsiä tapa, jolla kaikkien maakunnan asukkaiden palvelut voidaan fiksuiten hoitaa – keskussairaalassa tai peruspalveluissa.
Ehkä päättäjienkin kannattaisi siirtyä neliraajajarrutuksesta uuden kehittämiseen. Laine ja kumppanit syyttivät Seppälää epävarmuuden luomisesta. Epävarmuus kuitenkin syntyy siitä, että asioita salaillaan. Ja kaikkien eniten siitä, että alueen päättäjät itse tieten tahtoen luovat uhkakuvia ja pelon ilmapiiriä.