Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Lentokentän rahoitus osoittautui hankehötöksi

Mikkelin lentokentän tulevaisuudesta on taitettu kaupungissa peistä ainakin pari vuosikymmentä.

Ensin taisteltiin lentoyhteyksien puolesta ja oteltiin siitä, kenen niitä pitäisi rahoittaa. Sen jälkeen, kun lennot kauan sitten loppuivat, on kähisty siitä, kannattaako kaupungin pistää miljoonia euroja lentokenttään, jolta ei juuri lennetä.

Suuri osa Suomen maakuntakeskusten kentistä on valtion omistamia ja rahoittamia. Mikkeli on poikkeus: kentän omistaa kaupunki.

Kaupungin talousvaikeuksien syveneminen on lisännyt painetta lentokenttää kohtaan. Mikkelin budjettikäsittelyn yhteydessä kentän rahoitus on ollut kestoaihe vuosia.

Kentän puolustajat ovat vedonneet siihen, että maavoimien esikunta tarvitsee kenttää ja se on aikanaan ollut lähes edellytys esikunnan muutolle Mikkeliin.

Vuosien ajan puolustajat ovat myös kertoneet monenlaisesta yritystoiminnasta sekä tulevaisuuden kehityskuluista, jotka jo aivan lähitulevaisuudessa ovat muuttamaisillaan kentän hiljaiselon vilkkaaksi, euroja tuottavaksi hyörinäksi.

Viime marraskuisessa valtuuston kokouksessa lentokentän rahoituksesta puhuttaessa keskustelun sävy oli taas kriittinen. Kenttää puolustavilla poliitikoilla oli kuitenkin hihassaan valttikortti: valtio oli luvannut Mikkelin kentälle rahaa. Myös silloinen kaupunginjohtaja kertoi valtioneuvoston sitoutuneen turvaamaan kentän toiminnan. Lupaus oli epämääräinen, mutta se riitti. Kenttä sai jatkaa.

Pian budjettivaltuuston jälkeen kuultiin Helsingistä uutinen: Lappeenrannan ja Mikkelin kentille on tulossa puoliksi miljoonan euron potti. Hämmentävää kyllä rahaa ei osoitettu suoraan kentille vaan epäsuorasti niiden markkinointiin. EU-säädökset estävät lentokenttien suoran tuen valtion budjetista.

Puoli miljoonaan on Mikkelille iso raha. Pitää olla kiitollinen, kun sellainen saadaan.

Huono puoli tässä puolessa miljoonassa on, ettei se helpota kaupungin rahapulaa. Lentokentän kulut pitää edelleen maksaa kaupungin kassasta. Ja niille samoille euroille olisi käyttöä kiinteistöjen kunnossapidossa, koulujen ryhmäkokojen pienentämisessä, liikunta- ja kulttuuripalveluissa ja niin edelleen.

Mikkelin kaupungilla on ollut epätietoisuutta, miten ja mihin valtiolta tullut puoli miljoonaa euroa voidaan käyttää. Nyt viimein sekin selvisi: raha on toimitettu maakuntaliittoon, joka jakaa sen matkailua tukeville hankkeille.

Vaikea tätä on nähdä rahoituksena, joka turvaa lentokentän toiminnan. Kiinnostavaa seurata, millä perusteilla lentokenttä kaupungin tulevan syksyn budjettikeskusteluissa päätetään säilyttää.