Asbestikartoittaja tekee salapoliisin työtä — Uudistunut asbestilaki yllättää vieläkin kiinteistömyyjiä
Nykyisin kielletty, 1920—1990-luvuilla käytetty asbesti on lyömätön materiaali esimerkiksi paloeristeenä. Rakenteita purettaessa sille altistuminen on kuitenkin aiheuttanut enemmän työperäisiä sairauksia kuin mikään muu aine.
Salapoliisin ammatista lapsena haaveilleen Petri Rinnemaan silmät tuikkivat ja otsa kurtistuu hänen tutkaillessaan, mitä vuonna 1969 valmistunut kerrostalo on syönyt. Mikvet Oy:lle työskentelevä Rinnemaa on aika lähellä unelmaansa, sillä asbestikartoittajan työssä riittää selviteltävää. Uudessa kohteessa hän kuvittelee mielessään ilmassa pöllynneen asbestijauheen, jota sekoitettiin veteen eriste- ja sidosaineeksi. Ilmastointiputkiin tarkoitettu aine on varissut betonilattialle ja työmiesten vaatteissa ties minne, heidän koteihinsa saakka. Vuonna 1969 ilmassa oli totisesti muutakin kuin rakkautta, sillä se oli Rinnemaan sanoin ”asbestin kulta-aikaa”. Suomessa asbestia käytettiin yleisesti 1920-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka. Nykyisin asbestin käyttö on paitsi kiellettyä, siihen liittyvät vaatimukset kodin sekä taloyhtiöiden remontti- ja korjaushankkeissa ovat tiukentuneet. — Olen ollut asbestin kanssa tekemisissä noin kahdeksan vuotta ja tehnyt kartoituksia reilut viisi vuotta, Rinnemaa laskeskelee. — Ennen vuoden 2016 uutta asetusta yksittäisiä kartoituksia oli kuukausittain. Rinnemaan mukaan uusi asbestilaki yllätti osan ammattilaisistakin, ja kentällä alkoi tapahtua. — Reilut kaksi vuotta asbestikartoituksia on ollut lähestulkoon päivittäin. Rinnemaan töiden lisääntyminen johtuu siitä, että tietyn ikäisen talon yksittäinen keittiöremonttikin vaatii asbestikartoituksen. Vaikka asbesti on ollut Suomessa kiellettyä kohta neljännesvuosisadan, vanhat rakennukset ovat edelleen täynnä asbestipitoista materiaalia.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.