Maksuton kouluruoka täyttää 70 vuotta — Mikkeliläiset kertovat, millaisia ruokia olivat bonavelli, pataljoonakeitto ja velttohyppely

Laki määräsi 70-vuotta sitten kunnat tarjoamaan ruuan kaikille kansakoululaisilleen. Neljä mikkeliläistä kertoo muistojaan tillilihasta ja muista kouluherkuista.

Kysyimme maksuttoman kouluruuan 70-vuotispäivän merkeissä Mikkelin kaupunginjohtajalta, ravintoloitsijalta, papilta ja kulttuurintutkijalta muistoja kouluruuasta. Ruoka- ja puhtauspalveluiden johtaja kertoo, millaista kouluruokaa tänään tarjotaan.

Timo Halonen, kaupunginjohtaja

—Aloitin kansakoulun Kemijärvellä. Myöhemmin perheemme muutti Nivalaan Keski-Pohjanmaalle.

Alakoulusta muistan, että ruoka oli melko keveää. Joskus otettiin kotoa evääksi voileipää ja maitopullo. Myöhempinä kouluvuosina ruoka monipuolistui ja parani. Olen varmaan sukupolvea, jonka mielipiteitä jakoi tillilihakastike ja kanaviillokki. Minulle kumpikin maistui.

Keskikoulussa söimme luokissa. Kun meitä oli monta hurjimmassa kasvuvaiheessa olevaa poikaa, ruoka saattoi loppua kesken ja sitä täytyi hakea keittiöltä lisää. Kerran saksanopettaja sanoi, että täällähän syödään kuin raavaat teutonit.

Leena Hangasmaa, kulttuurintutkija

—Kävin Rantakylän koulua 80-luvulla edesmenneessä viipalekoulussa. Alaluokilla syötiin luokassa ja pulpetilla oli itse kirjottu vohvelikankainen ruokaliina. Yhteinen inhokki oli kasvissosekeitto, jota kutsuttiin bonavelliksi. Se näytti vauvanruualta ja haisikin pahalta. Sitä otettiin yleensä vain pari lusikallista.

Yksi suosikkini taisi olla perunamuusi-jauhelihalaatikko.

Ilmapiiri ruokailussa oli rento, ja se oli päivän kohokohta. Tietysti siihen puututtiin, jos joku alkoi häslätä.

Heikki Karasti, pappi

— Posion kirkonkylän kansakoulussa 1960-luvun alussa ruoka oli enimmäkseen puuroja ja vellejä. Kotoa tuotiin lisäksi leipä ja maitopullo.

Myöhemmin on tullut mieleen se, miten asuntolassa asuneet pitkämatkalaiset tulivat toimeen sillä ruualla. He saivat illallakin ruokaa, mutta oliko se samaa, mitä päivälläkin oli.

Makaronista ja makkarasta tehtyä ruokaa sanoimme velttohyppelyksi. Makaronia oli usein ja usein se oli pohjaan palanutta.

Pataljoonakeitossa oli jauhelihaa ja vähän kaikkea. Se oli herkullista, kun ruuissa oli vielä suolaa.

Ruokailun jälkeen neljä oppilasta pääsi tiskaamaan. Yleensä viivyteltiin niin pitkään kuin mahdollista, ja emme ehtineet ollenkaan oppitunnille, joka oli ruokailun jälkeen.

Aija Lyytikäinen, ravintoloitsija

—Rouhialan koulussa 1960-luvulla oli oma keittäjä. Ruokaa ei tuotu keskuskeittiöstä. Ehkä siitä syystä minulla ei ole alakoulusta huonoja ruokamuistoja.

Porrassalmen yhteislyseosta muistan keitetyt perunat. Epäilimme, että ne keitettiin tiskivedessä. Ei niitä tehnyt mieli syödä, mutta silti niitä syötiin. Ajan tavat olivat sellaiset.

Johtuikohan perunoiden laatu siitä, että maataloudessa oli silloin oli otettu käyttöön tehokkaampia keinolannoitteita?

Yleensä ruoka oli hyvää. No, kummallinen maksapapanakastike ei sitä kyllä ollut.

Mikkeli aloitti ennen kuin laki määräsi

Kaikki Suomen koulut alkoivat tarjota ilmaista kouluruokaa 70 vuotta sitten. Mikkelissä maksuttomat ateria kaikille kansakoululaisille oli aloitettu viisi vuotta aikaisemmin. Ensimmäinen varattomille oppilaille tarkoitettu ruokala oli Mikkelissä aloittanut vuonna 1912. 1930-luvun lopulta myös muilla oppilailla oli mahdollisuus saada maksullinen ateria.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka aloitti maksuttomien aterioiden tarjoamisen. Ainoastaan Ruotsi on seurannut Suomen esimerkkiä.

Seisaaltaan ja päällysvaatteet päällä

Paljon on muuttunut 70 vuodessa. Vielä 1960-luvun lopulla Mikkelin Keskuskansakoulussa ruokailtiin ahtauden vuoksi seitsemässä vuorossa ja ensimmäinen piti aloittaa kello 9.

”Ruokailu tapahtui penkkien ja naulakoiden puutteen takia seisaaltaan ja talvisaikaan päällysvaatteet yllä”, kerrotaan Mikkelin kansakoululaitoksen historiikissa vuodelta 1972.

Pitkään oppilaiden tuli auttaa ruuanvalmistuksessa. Muun muassa perunannosto ja perunankuorinta kuuluivat oppilaiden hommiin. Oppilaiden piti myös viljellä kasviksia koulukeittolaa varten, sekä kerätä marjoja ja sieniä.

Alkuaikoina ruokalista oli hyvin yksipuolinen. Tarjolla oli lähinnä vellejä ja puuroja. Kun liha tuli osaksi kouluruokaa, sitä olikin tarjolla lähes päivittäin.

Kouluruoka tänään

Mikä on ilmaisen kouluruoan merkitys, Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden johtaja Mia Hassinen?

—  Koulutyön sujumisen kannalta se on edelleen tärkeää. Lounas tuo hengähdystauon opiskelun keskelle ja auttaa jaksamaan loppupäivän. Samalla opitaan monipuolisesti ruokakulttuuria ja -tapoja.

— Kouluruokailun yksi tavoite on edistää terveyttä. Koulujen opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö ohjaa oppilaita tekemään oikeita valintoja. Verovaroin maksettu kouluruoka on tärkeä tasa-arvon kannalta, se on tarjolla kaikille eikä siihen vaikuta perheen taloudellinen tilanne. Se saattaa olla lapselle päivän ainoa lämmin ateria.

Mitkä ovat kouluruoan uusia trendejä? — Uudet kasviproteiinilähteet kuten mifu ja härkis. Kasvisruoan suosio on muutenkin lisääntynyt.

Mitkä ovat tämän päivän koululaisten suosikkiruoat? Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suosikkeja olivat kalapuikot, lihapyörykät, tonnikalapastapaistos, puuro ja jauheliha-makaronilaatikko.

Mistä ruokalajeista on viime vuosina luovuttu heikon menekin vuoksi? — Maksaruokia ei kouluissa tarjota enää ollenkaan. Kaaliruokia tarjotaan aiempaa harvemmin, samoin ja kokoliha ja ruskean kastikkeen yhdistelmää.

Juhlistetaanko merkkivuotta jotenkin Mikkelin kouluissa? — Se näkyy ruokalistalla. Esimerkiksi helmikuussa tarjotaan yhtenä päivänä 1960-luvulle tyypillistä kaali-jauhelihapataa. Maaliskuussa on vuorossa 1970-luku. Kuukausi kerrallaan mennään kohti tätä päivää. — Kouluilla on halutessaan mahdollisuus osallistua kilpailuun, jossa visioidaan millaista kouluruoka on 70 vuoden päästä eli v. 2088. Palkintona on Duudsonien vierailu koululla.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka