Influenssarokotus on hoitotyötä tekevälle vielä tärkeämpi kuin rivikansalaiselle - siksi siitä on tulossa hyvää vauhtia lakisääteinen
Ensi vuoden maaliskuussa voimaan tuleva tartuntatautilain muutos määrää työnantajan suojaamaan työntekijänsä tartuntataudeilta. Essote velvoittaa työntekijänsä ottamaan influenssarokotteen, kieltäytyminen voi vaikuttaa työtehtäviin.
Influenssarokotuksissa eletään sesonkia. Ensimmäisinä rokotuksia saavat kunnallisen terveydenhuollon puolella ikäihmiset, pikkulapset sekä riskiryhmät. Myös moni työnantaja kustantaa henkilöstölleen influenssarokotuksen. Terveydenhuollon työntekijöiden influenssariski on muuta väestöä korkeampi. Esimerkiksi sairaalan osastoilla työskentelevillä arvioidaan olevan jopa kaksinkertainen riski sairastua. Hoitohenkilöstön rokotuksia onkin alettu viime vuosina vahtia entistä tehokkaammin. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa rokotuskattavuus on kohentunut. Työnantajana Essote edellyttää potilastyötä tekeviltä rokotesuojaa ja on myös kehottanut hoitotyössä työskenteleviä sellaisen ottamaan. — Talvelle 2017—18 on asetettu tavoitteeksi, että vähintään 75 prosenttia Essoten potilastyötä tekevästä henkilöstöstä on saanut influenssarokotuksen. Näin korkea rokotekattavuus on hyvän laadun merkki, sanoo Essoten infektioylilääkäri Sakari Vuorinen. Mikkelin keskussairaalassa henkilöstön rokotekattavuus on ollut noin 65 prosenttia. Luku on kasvamaan päin. Parantamisen varaa on vielä. Kaikki eivät edelleenkään halua rokotusta ottaa. — Perusterveydenhuollon henkilökunnan rokotekattavuus on ollut erikoissairaanhoidon puolta alempi. Esimiesten pitäisi kiinnittää asiaan huomiota ja kannustaa rokotteen ottamiseen omalla esimerkilläänkin, ohjeistaa Vuorinen. Rokotteen ottaminen ei ole hoitohenkilöstölle enää pelkästään omantunnon asia. Siihen pyritään vaikuttamaan myös lakiteitse. Maaliskuussa 2018 voimaan astuvan uuden tartuntatautilain pykälä 48 antaa työnantajalle mahdollisuuden puuttua rokotuksesta kieltäytyvän työntekijän tehtävänkuvaan. Nyt on menossa siirtymäkausi, jonka aikana tehdään jo pykälään 48 liittyviä soveltuvuusarviointeja ja annetaan rokotuksia. Vuorisen mukaan Essotessa ei pakoteta ketään ottamaan esimerkiksi influenssarokotusta. Kieltäytyminen voi kuitenkin katkaista tien potilastyöhön. — Rokotuksesta kieltäytyvän henkilön työhön soveltuvuuden selvittäminen ja työtehtävien uudelleen järjesteleminen ovat uuden lain puitteissa mahdollisia, Vuorinen sanoo. Irtisanomisperuste rokotuksesta kieltäytyminen ei ole, eikä kieltäytymisestä aiheudu seuraamuksia, jos työnkuva on sellainen ettei se vaadi rokotesuojaa. Kaikki työntekijät eivät edes voi ottaa rokotuksia terveydellisistä syistä.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.