Onko Mikkeliin menijöitä? On, kunhan kaupungilla on tarjota töitä, opiskelupaikkoja ja asuntoja

Mikkeli ja Etelä-Savo leimataan usein muuttotappioalueiksi. Kokonaismuuttoliikkeen osalta asia näin onkin. Miinusmerkkien varjoon jää usein se, että Mikkelin seudulle myös tullaan. Mikkeliin muutetaan nimenomaan maakunnan ulkopuolelta, vieläpä suuremmista kaupungeista. Marika Vartiainen muutti Mikkeliin kolme vuotta sitten Kajaanista, kun työnhaku toi pestin Mikkelin Oma Säästöpankin konttorinjohtajana. Nelihenkisen perheen tuloa helpotti ratkaisevasti se, että Puolustusvoimien palveluksessa olevalle puolisollekin järjestyi töitä paikkakunnalta. — Mikkelillä on hyvä, keskeinen sijainti. Kaupunkina tämä on monipuolinen ja meille sopivan kokoinen. Täällä on myönteistä, positiivista virettä, mutta myös rauhaa silloin kun sitä tarvitsee. Vartiainen kehuu vastaanottoa Mikkelissä. Etenkin paikkakunnalle muuttaville tähdätty Solmu-palvelu saa häneltä arvosanaksi kympin. — Mikkeli on oikealla tiellä kaupunkina. Jukurien, Asuntomessujen ja vaikkapa Saimaa Stadiumin kautta Mikkeli saa näkyvyyttä. Nyt vain pitäisi kehitellä uusia hankkeita, joilla Mikkeliä pidetään jatkossakin esillä, Vartiainen sanoo. Vuoden 2016 tilastojen mukaan Mikkeliin muutti 2 256 uutta asukasta. Isoin määrä, 186, tuli Helsingistä. Viiden kärjessä ovat lisäksi Jyväskylä, Savonlinna, Kuopio ja Lappeenranta ja kymmenen joukossa myös Lahti, Kouvola ja Espoo. — Vaikka muuttoliikkeen suhteen ollaan maakuntana miinuksella ja väestö Suomessa keskittyy, Etelä-Savolla on vetovoimaa. Meille päin muutetaan edelleen kohtalaisen paljon, tulkitsee tilastoja maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Vuoden 2016 maakuntien välisessä nettomuuttotilastossa Kanta-Häme, Kymenlaakso, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa menettivät Etelä-Savoa enemmän väkeä. Maakuntamme väestön vähenemistä selittääkin eniten se, että täällä kuollaan enemmän kuin synnytään.