Pääkirjoitus: Rauhantekijälle olisi tarjolla roolia Lähi-idässä, ja katseet kääntyvät YK:iin

Pekka Lakka

Lähi-itä on uutisista tuttu konfliktipesäke. Alueella on sodittu vuosikymmenten ajan. Nyt on menossa kuitenkin pitkään aikaan huolestuttavin mittelö Israelin ja Hamasin välillä. Raketti- ja ohjusiskut ovat vaatineet yli 200 ihmisen hengen. Heidän joukossaan on paljon lapsia.

Sodaksi jo miellettävä iskujen sarja on jatkunut viikon. Se alkoi, kun Israel päätti häätää palestiinalaisperheitä Itä-Jerusalemista. Palestiinalaiset provosoituivat, osoittivat mieltään, israelilaiset provosoituivat ja lopulta alettiin ampua.

Pitkään jatkunut kriisi Lähi-idässä on turruttanut ihmisiä. Sodan syyt ja erimielisyydet ovat niin syvällä, että kriisi on krooninen. Puhutaan maailman ruutitynnyristä, jossa sytytyslanka on lyhyt.

Yhdysvallat on perinteisesti tukenut Israelia ja ollut hyvin suoraviivainen syyttäessään taisteluista palestiinalaisia. Nyt USA:n presidentti Joe Biden sanoi, että "palestiinalaisilla ja israelilaisilla on yhtäläiset oikeudet elää turvallista elämää ja nauttia vapaudesta, vauraudesta ja demokratiasta." Se on paljon sanottu.

Kun Biden pyrkii ulkopolitiikassa siltojen rakentamiseen, voisi kansainvälinen yhteisö ottaa Lähi-idässä nyt merkittävästi isompaa roolia kuin aikoihin. Tähän pitäisi tarttua YK:n, joka oli USA:n edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella heikko. Kun maailman mahtavimman valtion päämies viis veisasi YK:sta, maailmanjärjestön mandaatti pieneni.

Paineet YK:n suuntaan kasvavat, koska siviiliuhreja tulee niin kauan kuin osapuolet iskevät ja vastaiskevät. Maailman omatunnon soisi olevan herkkä. Viattomien ihmisten kuolemien pitäisi laukaista nopeita toimenpiteitä.

USA:n presidenttiä ajaa konfliktin ratkaisemisessa myös sisäpolitiikka. Bidenin oman puolueen demokraattien leiristä on noussut esiin palestiinalaisten puolustajia. Black lives matter -tyyppiset sosiaalista tasa-arvoa ajavat kampanjat vaikuttavat myös Amerikan ulkovaltasuhteisiin.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka