Mikkelin lukion ylioppilaskokeen essee: Suomalaisia lapsia – vaikka eivät siltä näytäkään

Länsi-Savo julkaisee Mikkelin lukion opiskelijoiden ansiokkaita ylioppilaskoe-esseitä kansallisuudesta ja identiteetistä. Sami Wijemuni de Zoysa Gunasekara pohtii esseessään sitä, miten suomalaiseksi tullaan.

Tapaninpäivänä 2004 isäni teki elämänsä suurimman päätöksen. Tappava tsunami oli juuri rantautunut Sri Lankaan. Matkaoppaana isäni joutui taistelemaan omasta hengestään ja vastuulla olevien turistien hengestä. Samalla takaraivossa oli oman perheen selviytyminen.

Isäni perheineen kuitenkin selviytyi tsunamista, mutta shokki johdatti päätökseen. Koko perhe muuttaa Suomeen ja asettuu sinne aloilleen.

Isäni oli ollut suomalaisturistien kanssa paljon yhteyksissä työnsä puolesta, joten hän osasi jo puhua luontevasti suomea ja oli käynyt Suomessa lukuisia kertoja kausityöläisenä. Nyt kuitenkin koko perhe tulee muuttamaan Suomeen pysyvästi. Isäni oli hyvin tietoinen suomalaisesta identiteetistä ja kulttuurista tuttavien puheiden perusteella, mutta muulle perheelle se oli vielä vierasta.

Hän halusi kuitenkin kasvattaa perheestään suomalaisen, eikä vain ulkomaalaista perhettä, joka asuu Suomessa.

"Lapset unohtivat vanhempiensa äidinkielen"

RajatOn-hankkeen verkkosivuilla julkaistu Käsitepankin mukaan kansanluonne tarkoittaa luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, jotka ovat kansalle ominaisia. Isäni oli paljon kuullut suomalaisten sisukkuudesta ja luotettavuudesta, joten hän alkoi viljellä lapsissaaan juuri tällaisia luonteenpiirteitä.

Käsitepankki vielä tarkemmin sanelee kansanluonteen ominaisuuksia "annetuiksi", joka viittaa syntyperäisiin lahjoihin. Yhtä hyvin kuitenkin isäni pystyi kasvattamaan ne lastensa mieleen. Ominaisuuksien "antaja" ei siis ollut perimä, vaan vanhempien ideologia kasvattaa lapsensa.

Isoveljeni oli vasta kerennyt aloittamaan koulun Sri Lankassa ennen kuin tsunami huuhtoi koko kotialueemme. Siksi koulun aloittaminen Suomessa oli vaikeaa, etenkin kielimuurin takia.

Vanhempani tiedostivat, että pienten lasten olisi vielä helppo oppia täysin uusi kieli. Siispä perheemme ainoaksi kieleksi tuli suomi. Kotona puhuttiin pelkästään suomea ja kodin ulkopuolella kuuli myös pelkkää suomea, koska tuttavapiiriin kuului oikeastaan vain kotoperäisiä suomalaisia. Näin perheenjäsenet oppivat nopeasti puhumaan uutta kieltä natiivien tapaan.

Lapsien koulunkäynti helpottui huomattavasti, mutta asialla oli kääntöpuolensakin. Lapset unohtivat sinhalin eli vanhempiensa äidinkielen.

"En ehkä näytä oletetulta suomalaiselta, mutta ajatukseni ja luonteeni tuntuvat suomalaisilta"

Voin ylpeästi sanoa, että koen itseni suomalaiseksi. En ehkä näytä oletetulta suomalaiselta, mutta ajatukseni ja luonteeni tuntuvat suomalaisilta. Sonja Saarikosken kolumnissa "Jos saisin valita, olisin ruotsalainen" (18.6.2017) kerrotaan kansallisuuden kokemuksen eritteleviä tekijöitä.

Saarikoski lähentää aihettaan ruotsalaisen kirjailija Lena Anderssonin mietteillä, jotka syventävät mielipidettä johonkin kansaan kuulumisesta. "KANSALLISUUS on tunne johonkin kuulumisesta", kiteyttää Andersson Saarikosken kolumnissa.

Kansallisuus olisi siis tunteeseen perustuva käsite. Käsitepankki taas virallisempana lähteenä selittää kansallisuutta ihmisen kuulumisena johonkin ryhmään, jota usein yhdistää kieli ja kulttuuri.

Kuitenkin molempien lähteiden perusteella voin kokea itseni suomalaiseksi sekä tunteiden, että kielen ja kulttuurin pohjalta, jotka ovat kansallisen identiteetin suurimpia tekijöitä.

Koen yhteenkuuluvuuden tunteita ja onnekkuutta, kun saan asua Suomessa. Pienestä pitäen perheeni on juhlinut suomalaisia pyhiä ja elänyt Suomen kulttuuritottumusten mukaan. Esimerkiksi suomalaiset jouluperinteet ja jääkiekon katsominen asettuivat meidän perheeseen hyvin vahvasti, vaikka vanhempieni kotimaassa ei ole aavistustakaan, mitä olisi lumi tai jää.

Erityisesti jääkiekosta keskusteleminen ja paikan päällä kannustaminen luo minulle yhteenkuuluvuuden tunteita, vaikka tummaihoinen jäähallilla on vielä hieman erityinen näky. Juuri suomalaisen jääkiekon seuraamiseen isäni kasvatti minut eläytymällä jääkiekon MM-kisoihin ja viemällä jäähallille katsomaan live-kiekkoa.

"On tärkeää saada uudet kansalaiset osaksi suomalaisia perinteitä"

Käsitepankin mukaan "Kulttuuri = Ihmisten opittujen tietojen ja taitojen kokonaisuus ja niiden tulokset." Tässä tärkeää on erityisesti "niiden tulokset". Suomalainen yhteiskunta on muodostunut kansalaisten kulttuurista.

Suomalaisten tavoissa ja kulttuurissa on siis väistämättä todella paljon hyvää, jotta näin menestynyt hyvinvointivaltio on syntynyt. Etenkin nyt, kun Suomi monikansallistuu nopeaa tahtia, on tärkeää saada uudet kansalaiset osaksi suomalaisia perinteitä.

Suomalaiset tavat toimia ovat olleet tehokkaita, joten niitä ei kannata korvata, vaan mieluummin tuoda mukaan rikastavia aineksia eri kulttuureista. Isänikin alunperin muutti Suomeen, jotta perheen elämän edellytykset olisivat taattuja. Siispä hän ei halunnut muuttaa Suomen kulttuuria vaan halusi sulautua siihen.

"Mihin hänet siis haudataan?"

Perheeni päätös kasvattaa meidät suomalaisiksi jättää myös suuria kysymysmerkkejä elämääni. Isäni on sanonut, että kokee itsensä myös suomalaiseksi, mutta pitää kontakteja yllä kotimaahansa. Niinpä sekä Suomi että Sri Lanka ovat osana hänen identiteettiään. Mihin hänet siis haudataan?

Poikana vastuullani on miettiä tällaiseen kysymykseen vastaus. Isäni tärkeimmät ystävät ovat täällä Suomessa ja hän on asunut suurimman osan elämästään Suomessa. Sukulaiset ja hänen koko muu perheensä on kuitenkin haudattu Sri Lankaan.

Tällaisia arvolatautuneita kysymyksiä on mahdotonta laittaa tärkeysjärjestykseen eikä niiden painoa vähennä oma suomalaisuuteen kallistuva identiteettini.

Isäni kertoo shokkitilanteessa tehdyn päätöksen olleen hänen elämänsä paras päätös. Sen tehtyään perheeni on tehnyt toimia päästäkseen osaksi suomalaista arkea.

Vanhempieni pitkänäköisyyden ja ennakkoluulottumuuden ansiosta heidän lapsilleen muodostui suomalainen identiteetti. Lapsille, jotka kokevat itsensä suomalaisiksi, vaikka eivät siltä näytäkään.

Essee on kirjoitettu vastauksena ylioppilaskirjoitusten äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeeseen keväällä 2021. Tehtävänanto on luettavissa Ylen Abitreenit-sivulta .

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka