Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Muistokirjoitus | Pauli Kolehmainen oli kotikylänsä liikuttaja

Maanviljelijä, kyläurheilun voimanpesä Pauli Kolehmainen kuoli pitkän sairauden uuvuttamana Graanin Palvelutalossa Mikkelissä 4.6.2021. Hän oli syntynyt Anttolassa 26.7.1935 pientilalle, jossa ruumiillinen työ oli arvossaan jo pienestä pojasta lähtien.

Perheen vanhin poika, Paulin veli, Oslon talviolympialaisten 50 kilometrin hiihdon hopeamitalisti Eero Kolehmainen oli omiaan innostamaan myös Paulia liikunnan monipuoliseen maailmaan.

Pauli Kolehmaisen nuoruusvuodet kuluivat Anttolan Rasankylällä maatilan töissä. Niiden lomaan mahtui myös Valkealan kristillinen kansanopisto, joka auttoi itsenäistymisessä ja oman elämän suunnittelussa. Eikä turhaan. Heti sen jälkeen, kun Pauli oli solminut avioliiton Tyynensä kanssa, nuori perhe muutti 1960-luvun alussa hankkimalleen tilalle Mikkelin maalaiskunnan Kovalan kylään.

Oman tilan piirissä oli yllin kyllin tilaa liikkua ja liikuttaa niin omaa jälkikasvua kuin myös naapuruston nuorta polvea. Näin Kolehmaisten pihapiiristä kuoriutui koko kylän yhteinen urheilukenttä, jossa pelattiin jalkapalloa ja muitakin pallopelejä, hypättiin korkeutta ja pituutta. Talvella hiihdettiin peltojen ympärille tehtyjä latuja.

Tämän toiminnan sivutuotteena liikuntaharrastus tarttui oman perheen nuoriin, Jormaan, Juhaan ja Johannaan. Eikä liikunta kerran puraistuaan ole perheen nuorten piiristä mihinkään häipynyt, pikemminkin päinvastoin. Myös Johannan tyttäret Ronja ja Rosa harrastavat liikuntaa monipuolisesti.

Tämän kaiken lomassa Pauli itse hiihteli Finlandia-hiihdot ja monet pitkät laturetket. Mikkelin Ladun Kilpisjärven hiihtomatkalla, joka jäi Paulin osalta viimeiseksi, vain kolme kuukautta ennen vakavaa sairastumistaan, kuntonsa huipulla ollut ikiliikkuja ohitti tämän kirjoittajan Saanan rinteellä tuulispään lailla lumi pölisten, kuin tyhjää vaan! Tämä hiihtomatka jäi varmasti Mikkelin latulaisten mieliin ikimuistoisena hiihtoretkenä, niin myös tämän kirjoittajalle. Mikkelin Ladun piirissä Pauli touhusi monella rintamalla, etenkin maantiepyöräilyn, laturetkien ja soudun parissa.

Paulin oma urheiluseura oli kylällä toiminut Vanhalan Veto. Vuosina, jolloin Pauli toimi seurassa, Vanhalan Veto voitti peräti 16 kertaa Mikkelin maalaiskunnan lentopallomestaruuden.

Pauli Kolehmainen oli liikunnan ja eri urheilulajien väsymätön puuhamies, joka ei koskaan tehnyt numeroa hiihdetyistä tai rullaluistelluista kilometreistä. Hänelle oli tärkeintä, että kylä liikkuu, tavalla tai toisella. Sosiaalisen kanssakäymisen tarpeensa Pauli purki monialaiseen talkootoimintaan urheilun piirissä akselilla Mikkelin urheilupuisto, jäähalli ja ravirata.

Pauli Kolehmainen myönsikin, että liikunnasta ja urheilusta kehkeytyi hänelle tapa elää, ei pakkomielle. Hän uskoi vahvasti esimerkin voimaan, ei niinkään tuputtavaan puhumiseen. Kilvoittelu oman itsensä kanssa oli hänestä parasta urheilua.

Tämä näkyi hyvänä esimerkkinä olemisen ja kannustuksen lisäksi myös Pauli Kolehmaisen omassa piha- ja kotipiirissä, jossa parhaimmillaan otettiin mittaa toisistaan monen sukupolven voimin. Täällä, jos missä, oman esimerkin voima oli korkeimmassa arvossaan.

Pentti Jormanainen

Johanna Uimi

Kirjoittajat ovat Pauli Kolehmaisen ystävä ja tytär.