Päätoimittajalta: Maakunnassa valta jaetaan uusiksi monella tavalla

Henkilöt vaihtuivat, yhden valtuuston sijaan saadaan kaksi ja EU:n ohjelmakausikin vaihtuu. Entä missä on jatkossa maakunnan henkinen johtajuus, kysyy päätoimittaja Timo Laitakari.

Timo Laitakari

Etelä-Savon maakuntahallituksessa on käynyt puhuri. Maanantaina ensimmäiseen kokoukseensa saapuvista 13 poliitikosta vain kaksi istui myös edellisessä hallituksessa.

Ei ole liioittelua puhua jopa sukupolvenvaihdoksesta. Avainpaikoilta eli maakuntahallituksesta ja valtuuston puheenjohtajistosta jäi pois muun muassa kolme maakuntaneuvosta: Mikkelin Markku Kakriainen (kesk.) ja Pekka Selenius (kok.) sekä Savonlinnan Jarkko Wuorinen (kesk.).

Selenius toimi jo 1980-luvulla Mikkelin läänin maakuntaliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Wuorinen aloitti maakunnallisessa edunvalvonnassa "vasta" 1990-luvulla maakunnan yhteistyöryhmässä. Maakuntahallituksen puheenjohtajan nuijaa hän heilutti vuosina 2013–2021. Kakriainen taas on toiminut kaksi viime kautta maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana ja sitä ennen muun muassa maakuntahallituksen puheenjohtajana.

Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi tarkoitetuille varoille oli ottajia myös Etelä- ja Länsi-Suomessa

Maakuntaliiton merkittävä tehtävä on EU:n aluekehitysrahojen hallinnointi. Etelä-Savossakin jouduttiin pitkään jännittämään, miten tulevan ohjelmakauden rahoitus jaetaan. Huonosti pärjäävien Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi tarkoitetuille varoille oli ottajia myös Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Maakuntien ankara nokittelu teki riidasta sitkeän. Keski-Pohjanmaan Toholammilta tuleva työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sai viimein ratkaistua asian kuukausi sitten. Kun jaettava kasvoi, tyytymättömien määrä jäi lopulta vähäiseksi.

Myös Etelä-Savossa voidaan olla tyytyväisiä. EU-rahaa tulee maakuntaan tulevalla kaudella 137 miljoonaa euroa. Kun päälle lasketaan kansallinen vastinraha ja edellisen ohjelmakauden hännät, kyse on pitkälti yli 200 miljoonan euron potista.

Vähän viime tippaanhan päätös rahanjaosta jäi: EU:n ohjelmakausi alkaa virallisesti maanantaina.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, sodat koskevat sairaaloita, eli ne käydään aluevaltuustoissa.

Uuden maakuntavaltuuston nelivuotiskausi on ilman henkilövaihdoksiakin poikkeuksellinen. Tammikuussa maakuntaan nimittäin valitaan toinenkin maakuntavaltuusto. Sitä tosin kutsutaan aluevaltuustoksi.

Nähtäväksi jää kuinka paljon päällekkäisyyksiä valtuustoihin tulee. Tiedossa on, että useita maakuntavaltuutettuja asettuu ainakin ehdolle myös aluevaaleissa. Aluevaltuuston koostumus ratkeaa suoralla kansanvaalilla toisin kuin maakuntavaltuusto.

Tavallisen kansalaisen voi olla vaikea ymmärtää, miksi 130 000 asukkaan maakunnan asioista pitää päättää kahdessa eri valtuustossa. Tällä kuitenkin mennään niin kauan kuin joku tuleva hallitus päättää antaa "sote-maakunnille" lisää tehtäviä.

Entä missä on tulevaisuudessa maakunnan henkinen johtajuus? Kumpi valtuusto on isompi vallankäyttäjä?

Aluevaltuustojen tehtävä rajoittuu hyvin pitkälti sosiaali- ja terveysasioihin, mutta siellä liikkuvat isot rahat. Yleisempi edunvalvonta ja kehittäminen jää "vanhan" maakuntavaltuuston hommaksi.

Missä käydään suurimmat riidat? Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, sodat koskevat sairaaloita, eli ne käydään aluevaltuustoissa.

Sitä ennen pitää valita ykköspomo uudelle maakunnalliselle sote- eli hyvinvointialueelle.

Tämä kirjoitus alkoi henkilövaihdoksilla ja saa myös loppua niihin. Maakuntaliiton toimistollakin on nimittäin tämän vuoden aikana käynyt iso myllerrys.

Komeat urat tehneet aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen jäivät eläkkeelle. Lisäksi viestintäpäällikkö ja elinkeinopäällikkö tekivät urasiirrot ja vaihtoivat muihin organisaatioihin.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ei ole vielä minnekään lähdössä. Hänelläkin ikärajat tulevat tosin muutaman vuoden päästä vastaan, ja nykyisen maakuntavaltuuston hommaksi koituu hänen seuraajansa etsiminen.

Sitä ennen pitää valita ykköspomo uudelle maakunnalliselle sote- eli hyvinvointialueelle. Kulisseissa tietenkin valetaan jo kannuja ja spekuloidaan nimillä, sillä kyse on todella merkittävästä vallankäyttäjästä.

Aluevaalien tulos ratkaisee paljon, koska valinta on lopulta politiikkaa. Pelkkä puolue ei ratkaise, vaan alueellisetkin asiat painavat.

Kyseeseen varmaankin tulevat sekä osaavat sote-johtajat että kannuksensa näyttäneet yleisjohtajat, jotka tuntevat julkista sektoria ja liike-elämää. Tuleeko kellään nimiä mieleen?

Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka