Uusiin aluevaaleihin on aikaa kymmenen viikkoa. Päätoimittaja Timo Laitakari kertoo kymmenen syytä, miksi niistä kannattaa kiinnostua ja niissä kannattaa äänestää.
1. Sauna voi palaa ja viisaudenhammas tulehtua, vaikka sote-puhe haukotuttaisi.
Aluevaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella sairaaloista terveyskeskuksista, neuvoloista, vanhusten palveluista ja asumisesta, hammashoidosta, palokunnista ja sairaankuljetuksista.
Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat jokaisen täällä asuvan arkeen. Jos neuvolan aukioloajat eivät kiinnostakaan, kohta pitää alkaa miettiä vanhainkotipaikkaa itselle tai äitimuorille.
2. Osallistuminen on melkein aina palkitsevampaa kuin sivuun jääminen. Kun äänestää, on mukana ratkaisussa ja edes yrittää vaikuttaa siihen, että asiat muuttuisivat paremmiksi.
Osallistumisesta tulee parempi mieli kuin siitä, että jää valmiiksi pettyneenä rannalle jurottamaan. Aluevaaleissa päätetään paikallisista asioista ja osallistuminen on osoitus siitä, että välittää yhteisistä asioista ja oman kotiseudun pärjäämisestä.
3. Myös euroissa mitattuna kyse on isoista asioista. Nykyisiltä Etelä-Savon kunnilta lähtee reilusti yli puolet rahoista ja tehtävistä. Vuoden 2023 alusta lähtien rahakasan kohtalo on maakunnallisen aluevaltuuston käsissä.
4. Etelä-Savossa on puhuttu uskomattoman paljon keskussairaaloista. Vielä nopeampia ja näkyvämpiä muutoksia on tulossa muuhun palveluverkkoon ja lähipalveluihin.
Kyse on muun muassa siitä, jääkö kuntakeskukseen terveyskeskus tai palvelutalo, ja piipahtaako niissä joskus lääkäreitä.
Kannattaa varautua siihen, että iso osa ihmisten vaivoista hoidetaan jo kohta etäyhteyksillä. Myös näistä asioista päätetään hyvinvointialueella.
5. Jotkut äänestävät joka tapauksessa. Myös ne, jotka sinun ja minun mielestä äänestävät väärin. Ainoa tapa tasapainottaa "väärin" äänestämistä on käydä itse äänestämässä "oikein".
(Niin kuin fiksu lukija viimeistään lainausmerkeistä jo tajusi, vaaleissa ei oikeasti voi äänestää väärin. Kyse on aina arvoista ja näkökulmista.)
6. Uudet hyvinvointialueet eivät ole vielä aloittaneetkaan. Silti jo nyt puhutaan siitä, että alueet ovat liian pieniä ja tehottomia ja niitä pitäisi yhdistää. Jos alueille valitaan osaavat päättäjät, he voivat saada homman toimimaan. Tämä taas mahdollistaa päätöksenteon pysymisen lähellä.
7. Pienistä kunnista ei nouse lainkaan edustajia maakunnallisiin valtuustoihin. Tällaisia pelkoja levitetään ja näin toki voi osin käydäkin. Ei se kuitenkaan ennalta määrättyä ole.
Eduskuntavaaleissa vaalipiirit ovat vielä isompia ja valittavia on paljon enemmän. Silti viime vaaleissa Etelä-Savostakin valittiin kolme kansanedustajaa maaseutukunnasta.
Se ratkaisee, kuinka moni ketäkin äänestää ja löytyykö pitäjiltä vetovoimaisia ehdokkaita.
8. Kun lappu on uurnassa, äänestäjä voi palkita itseään vaalikahveilla. Juhlapäivän kunniaksi viineri, korvapuusti, jopa täytekakku, on perusteltu lisä.
9. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Tämä on minusta totisuudessaan ja negatiivisuudessaan lopulta kehno peruste. Mutta jos joku äänestää siitä syystä, niin antaa palaa vain.
10. Myönteisemmin ja iloisemmin ajateltuna äänestäminen on kansalaisoikeus. Se on toimintaa demokratian hyväksi. Annettu ääni on viesti sen puolesta, että asiat voi ja pitää sopia yhdessä.
Niin kuin olemme joutuneet huomaamaan, ratkaisut eivät koskaan ole täydellisiä, vaan vähän sinne päin. Esimerkiksi tämä sote-uudistus, johon aluevaalit liittyvät, on monelta osin keskeneräinen. Kunhan aika kuluu ja vikoja korjataan, siitä tulee silti nykyistä parempi.
Vaihtoehtoja demokratialle on olemassa. Kun vähänkin maailmaa seuraa, kaikki ne ovat tähän verrattuna surkeita.
Kirjoittaja on Länsi-Savon vastaava päätoimittaja.