Tuore tutkimus hoitoalalta herättää ristiriitaisia ajatuksia. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa julkisella puolella työskentelevistä hoitajista kokee työnsä mielekkääksi.
Aluevaalien alla isoksi teemaksi on aiheellisesti noussut hoitoalalla vallitseva työvoimapula. Paikkoja on auki, mutta niitä ei saada täytettyä. Syiksi on epäilty hoitotyön raskautta ja huonoa johtamista.
Vaikka tutkimus osoittaakin, että valtaosa alalla työskentelevistä on tyytyväisiä, on tyytymättömiä silti paljon. Huolestuttavaa on myös kehityksen suunta. Työstressistä kertoi kärsivänsä 19 prosenttia vastaajista. Etenkin nuoret hoitajat kokevat työn stressaavana.
Tyytyväisyys esihenkilöiden toimintaan ei ole heikentynyt kahdessa vuodessa. 70 prosenttia vastaajista koki edelleen lähimmän pomon toiminnan oikeudenmukaiseksi.
Vaikka osa tutkimustuloksista kertoo siitä, että suuri osa hoitajista tekee töitä mielellään, on päättäjien silti pakko löytää keinoja hoitotyön houkuttavuuden lisäämiseksi. Ikääntyvä kansa tarvitsee yhä enemmän hoivaa, eikä hyvinvointivaltio kestä jatkuvaa työvoimapulaa.
Edelleen soten uudistamisen ideaalin pitää olla siinä, että hoitotyöhön on vara panostaa nykyistä enemmän. Työmääriä ja työn kuormittavuutta pitää pystyä alentamaan. Työkykyä tukevaa toimintaa, kuten hyvää johtamista, on edelleen kehitettävä. Myös palkkoja on pakko pystyä nostamaan niin, että työstä saatava korvaus on kilpailukykyinen esimerkiksi naapurimaihin verrattuna.
Edelleen päättäjien pitää etsiä keinoja, joilla hoitoalalla käytettävää rahaa siirtyy taustoista etulinjaan. Hoidon saannin pitää olla suoraviivaisempaa ja hoidettavan tarpeen nykyistä paremmin huomioivaa. Digitaalisuuden hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään.
Korona on karulla tavalla tuonut jokaisen arkeen ymmärryksen siitä, että ilman sitoutuneita ja osaavia hoitoalan ihmisiä Suomi olisi lirissä. Siksi heidän työnsä arvoa pitää nostaa nyt ennen kuin se on myöhäistä.