Mikkeliin suunnitteilla yli 100 miljoonan euron investointi, joka tuottaisi liikennekaasua rekoille ja kaukolämpöä verkkoon – Asiantuntija: tekniikka olemassa, kannattavuus riippuu poliittisista ratkaisuista

Hanketta valmistelevat Etelä-Savon Energia ja Nordic Ren-Gas.

Etelä-Savon Energia (Ese) ja Nordic Ren-Gas suunnittelevat Mikkeliin Pursialaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointia.

Yhtiöt ovat allekirjoittaneet tiistaina yhteistyösopimuksen, joka koskee toteutettavuussuunnittelua.

Investointipäätös uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavasta laitoksesta tehdään myöhemmin.

Osapuolet tiedottivat hankkeesta tiistaina Mikkelissä.

Laitoksen tarkoituksena on tuottaa synteettistä uusiutuvaa metaania, jolla voidaan korvata noin 17 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä.

Nordic Ren-Gas on laitoksen investori ja käyttäjä. Se kantaa taloudellisen riskin. Toimitusjohtaja Saara Kujala kertoo yhtiön suunnittelevan maanlaajuista 10–15 toimipaikan puhtaiden polttoaineiden jakeluverkostoa raskaan liikenteen solmukohtiin.

Ren-Gasissa on laskettu, että yhtiö pystyy tuottamaan polttoainetta kilpailukykyiseen hintaan.

Työpaikka 15:lle

Yhtiö on aiemmin julkistanut vastaavan suunnitelman Lahti Energian kanssa.

Espoolaisen Ren-Gasin taustalla on Ilkka Herlinin sijoitusyhtiö ja hän yksityishenkilönä.

Ren-Gasin tavoitteena on perustaa kullekin tuotantopaikkakunnalle erillinen yhtiö. Ese ratkaisee myöhemmin, liittyykö se mukaan perustettavaan yhtiöön.

Ese saa uudesta laitoksesta käyttöönsä hukkalämpöön perustuvaa hiilidioksiditonta kaukolämpöä. Toimitusjohtaja Erkki Karppanen sanoo, että puun poltto Pursialassa vähenee ja kaukolämmön hinnankorotuspaineet pienenevät.

Laitoskokonaisuuden pinta-ala on noin 5 000 neliötä, ja sen arvioidaan mahtuvan Pursialan nykyiselle voimalaitosalueelle.

Hankkeessa on kaavailtu aikataulua, jossa ensimmäisen vaiheen rakentaminen voisi alkaa vuoden 2023 aikana. Tällöin laitos valmistuisi vuoden 2026 alkuun mennessä.

– Rakentaminen työllistäisi noin 100 henkilötyövuotta ja laitoksen käyttö 15 henkilötyövuotta, sanoo Kujala.

Ren-Gasin suunnitelmiin kuuluu myös laitoksen toinen vaihe. Se valmistuisi vuonna 2030. Kujalan mukaan tällöin Mikkelin laitos voisi tuottaa noin 600 pitkän matkan rekan polttoaineet.

Toisen vaiheen toteuduttua kyseessä olisi mainittu sadan miljoonan euron investointi.

Sähköä toiseen olomuotoon

Polttoainetuotannon raaka-aineita ovat hiilidioksidi, vesi ja sähkö. Kujala kertoo prosessin vaativan runsaasti sähköä, ja sen Ren-Gas hankkii pitkäaikaisilla sopimuksilla uusista tuulipuistoista.

Prosessissa sähköllä tehdään elektrolyyserissa vetyä, joka Eseltä talteen otetun hiilidioksidin kanssa yhdistetään metanointiprosessissa kaasuksi, joka puolestaan nesteytetään liikennepolttoaineeksi.

Karppanen sanoo investoinnin vievän Eseä vaiheittain, ei vain hiilineutraaliksi, vaan hiilinegatiiviseksi energiayhtiöksi. Tämä perustuu puupolttoaineiden käyttöön ja uuden laitoksen mukanaan tuomaan hiilidioksidin talteenottoon.

Laitoksen ensimmäisessä vaiheessa puupolttoaineen käyttö Pursialassa vähenisi 15 prosentilla ja toisen vaiheen toteuduttua 30 prosenttia nykyisestä.

Esiselvitysten mukaan Esen kaukolämmöstä yli 40 prosenttia voitaisiin tuottaa laitoksen hukkalämmöllä.

Esellä on omaa biokaasutuotantoa ja jakelutoimintaa. Mahdollisen kilpailevan tuotteen ilmaantumisessa Karppanen ei näe ongelmaa.

– Kaikki mikä pystytään tuottamaan, mahtuu markkinoille.

"Mukana kovia asiantuntijoita"

Mikkeliin suunnitellun laitoskokonaisuuden vaatima tekniikka on jo nykyäänkin olemassa ja käytettävissä. Toteutuksen suurimmat haasteet ovatkin todennäköisesti muualla kuin tekniikassa. LUT-yliopiston energiajärjestelmiin erikoistunut professori Olli Pyrhönen katsoo, että viime kädessä tällaisten laitosten kannattavuus riippuu poliittisista päätöksistä.

– Ratkaiseva kysymys on uusiutuvan sähkön hinta ja se, miten hiilidioksidipäästöt hinnoitellaan, tiivistää Pyrhönen.

Eli jos EU:n ja Suomen poliittiset päättäjät suosivat ilmastoystävällisiä energiamuotoja fossiilisten sijaan, parantaa se Mikkelinkin tulevan laitoksen mahdollisuuksia.

Pyrhöselle ei Mikkelin hanke ole tuttu, mutta sen toteuttajat kyllä ovat.

– Ren-Gasissa on alan tunnettuja kovia asiantuntijoita mukana. Esimerkiksi toimitusjohtaja Saara Kujala ja markkinakehitysjohtaja Matti Rautkivi tuntevat tämän liiketoiminnan hyvin, sanoo Pyrhönen.

Uutista täydennetty 14.20, 15.05 ja 16.45: Juttua täydennetty useista kohdista ja viimeksi lisätty professori Olli Pyrhösen arvio.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka