Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puolison kuolema ja korona olivat kaataa Marja Hollin kirjaprojektin Saimaan kanavan rakentamisesta – Tietoja kerätessään nainen kuuli haastateltaviltaan paljon tarinoita illanvietosta, parakissa asumisesta sekä onnettomuuksista

Myös Marja Hollin oma isä oli rakentamassa Saimaan kanavaa, mutta nainen ei tullut koskaan kysyneeksi isänsä muistoja rakennusprojektista.

Rautjärveltä lähtöisin oleva Marja Holli on kirjoittanut kirjan Saimaan kanavan rakentamisesta. Saimaan kanavaa rakentamassa -kirja ilmestyi kesällä.

– Kirjasta on 200 kappaleen painos, minulla on niitä nyt parikymmentä jäljellä.

35 vuotta Karkkilassa asunut Holli palasi kotiseudulleen Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, 2007, kun hänen isänsä tarvitsi apua. Isän kuoltua ja myytyään talon Rautjärvellä, Holli palasi takaisin Karkkilaan.

Kirja sai alkunsa, kun Holli kiinnostui kanavan rakentamisesta vuonna 2018, kun sen valmistumisesta oli kulunut 50 vuotta.

Isäni oli sitä rakentamassa, mutta en koskaan kysynyt häneltä, millaista se oli. Isäni kuoli vuonna 2011, joten häneltä en voinut enää kysyä, mutta mietin, jos olisi vielä joku joka muistaisi.

Aluksi Holli kääntyi setänsä puoleen, joka oli työskennellyt kanavan maansiirtotöissä kuten veljensäkin.

– Isälläni oli maansiirtoauto, jota veljenikin ajoi.

Kirjaprojektin sinetöi Suomen Tietokirjailijoilta saatu 7000 euron apuraha haastattelujen tekemiseen.

– Järkytyin, että nyt se on pakko tehdä.

Holli laittoi lehtiin ilmoituksia, joissa peräänkuulutti kanavan rakentajia.

Terveysongelmien vuoksi Holli ei saanut itse ajaa, joten hän kiersi tekemässä haastatteluja puolisonsa kanssa. He kävivät vielä elokuussa 2019 asiaan liittyvällä luennolla, mutta seuraavalla viikolla puoliso kuoli ja projekti hiljeni.

– Keväällä 2020 päätin jatkaa kirjan tekoa, mutta sitten tuli korona, eikä minua huolittu mihinkään kyläilemään.

Kirja tehtiin siis niillä tiedoilla, jotka oli ehditty edellisen kesän aikana kerätä.

– Muutamakin kustantaja oli siitä kiinnostunut, mutta kaikki vetäytyivät. Lopulta kustantajaksi tuli Viestintä Sanajalka, joka on oma toiminimeni.

Kirjan kuvat ovat pääosin Väyläviraston kokoelmista, joita Holli sai luvan käyttää. Ne ovat lähes kaikki rakennusvaiheesta.

Haastateltavien joukkoon löytyi eri alan asiantuntijoita.

– Joukossa olivat muun muassa suunnittelija, konttoristi, kaivinkoneen ja maansiirtoautojen kuljettajat, mittamies ja betoninkärrääjä. Esimerkiksi suunnittelija, joka oli haastatteluhetkellä jo yli 90-vuotias, teki koko uransa kanavalla.

Holli oli kuullut paljon tarinoita, illanvietosta, parakissa asumisesta, onnettomuuksista.

– Haastateltavillani oli verbaalista nokkeluutta. Esimerkiksi työmaapäällikkö kertoi vastuustaan. Kuulin myös paljon rajanylitystarinoita.

Kirja on myös kuvaus työelämän muuttumisesta.

– 50 vuotta sitten esimerkiksi työturvallisuus on ollut kovin erilaista.

Kirja on tällä hetkellä melko ajankohtainen, sillä kanavan tulevaisuudesta ei ole tietoa.

– Laivat eivät sinne ainakaan uskalla mennä.

Kanava on maailman ainoa kahden eri maan alueella kulkeva.

– Se ei välttämättä tässä tilanteessa olekaan hyvä asia.

Kirjasta löytyy myös lista yrityksistä jotka ovat olleet sitä tekemässä.

– Kaivantoa oli 12 miljoonaa kuutiometriä. Haasteita on ollut monenlaisia.

Holli oli jäänyt tiedonhankintaan vähän koukkuun, kiinnostus lisääntyi saatujen tietojen myötä.

– Kotonakaan en muusta oikein puhunut.

Kirjassa on 104 sivua ja suuria kuvia ja sitä on myynnissä kirjakaupoissa, sekä Karkkilassa esimerkiksi Valimomuseossa ja Kotiseutuyhdistyksellä. Myös kirjastosta sitä voi lainata.