Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lauantaina Muistissa on esillä sotakirjallisuuteen liittyviä teemoja – Kahden viikon kuluttua kahvila Rauhasta kuoriutuu salakapakka

Sadan vuoden takainen kieltolaki tulee askelen verran lähemmäs ja eri sukupolvien pakolaisuudesta löytyy ehkä yllättäviä yhteyksiä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti elävöittää historiaa muutenkin kuin virtuaalisin keinoin.

Ensi viikonloppuna Muistissa puidaan sotakirjallisuuteen liittyviä teemoja, ja kaksi viikkoa myöhemmin kahvila Rauha muuntuu salakapakaksi yhden illan ajaksi.

Syyskuun 24. päivänä järjestettävän Mikkelin neljännen sotakirjallisuustapahtuman aiheena on pakolaisuus ennen ja nyt.

Siirtokarjalaisuus tarinoineen puhuttelee suomalaisia edelleen. Sukutarinat ja ylisukupolviset kokemukset evakkoudesta ovat kirjailija Sirpa Kähkösen aiheena. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme jatkaa aihetta kertomalla suomalaisesta evakkokirjallisuudesta eri vuosikymmeninä.

Ajan hengen mukaisesti tarjoomukset voidaan myydä tiskin alta.

Kulttuurintutkija Olli Löytyn puheenvuoron aiheena on sota ja siirtolaisuus dokumentaarisessa sarjakuvassa. Tietokirjailija Lotta Nuotio puolestaan pohtii uutisten pakolaisvirtoja. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee pakolaisuutta evakkolasten kertomuksista syntyneen teossarjansa kautta.

Kerta kiellon päälle

Astetta kevyemmällä teemalla historian elävöittäminen jatkuu kahvila Rauhassa 8. lokakuuta. Kahvila muuntuu salakapakaksi, kun siellä järjestetään Kerta kiellon päälle -tapahtuma osana Mikkelin kulttuurin unelmavuoden ohjelmaa.

Sadan vuoden takaiseen tunnelmaan siirtymisessä avittavat Mikkeli Swing Societyn tanssijat, paikalliset harrastajanäyttelijät sekä asianmukainen kapakkalaulajatar. Kahvila Rauhan henkilökunta pukeutuu ajan hengen mukaisesti ja myy kieltolain ajan ruokia ja juomia myös tiskin alta.

Muistin lehtori Leena Hangasmaa kertoo kieltolain ajan olleen erikoinen ajanjakso Suomessa. Yhteiskunta kehittyi nopeasti ja uusia tuulia tulvi maailmalta, mutta sisällissodan arvet olivat vielä tuoreet.

– Eurooppa hengähti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta oli jo kulkemassa kovaa vauhtia kohti toista. Ihmiset juhlivat kuin viimeistä päivää ja kun alkoholi oli kiellettyä, salakapakat kukoistivat, Hangasmaa toteaa tiedotteessa.

Kieltolaki päättyi 90 vuotta sitten, helposti muistettavana ajankohtana 5.4.32 kello 10.