Lukijakyselyssä moni iloitsee valosaasteen vähenemisestä ja olisi valmis vähentämään myös ydinkeskustan valaistusta.
Pakkanen narskuu kenkien alla, kun suuntaan valokuvaaja Vesa Vuorelan kanssa kierrokselle Mikkelin keskustan öisille kaduille. Katuvalot palavat vielä vartin, sen jälkeen joka kolmannen lampun pitäisi sammua.
Mikkelin kaupunki aloitti tammikuun alussa säästötoimenpiteenä katuvalojen sammuttamisen yöaikaan. Ydinkeskustan ulkopuolella sammutetaan iltakymmeneltä joka kolmas katuvalo. Kello 23 sammuvat kaikki katuvalot.
Pimeys jatkuu aamuviiteen.
Maalla on totuttu pimeään
Viimeinen valaistu tunti ei ole houkutellut koiranulkoiluttajia liikkeelle sankoin joukoin. Kiertelemme keskustassa, mutta kadut ovat hiljaisia eikä kulkijoita näy.
Suur-Savon kadulla viimein tärppää. Tiia Marttinen on liikkeellä veljensä Topi Marttisen sekä koiransa Pentin kanssa. Haastattelun aikana kello tulee kymmenen, ja kadunpätkän keskeltä sammuu valo.
– Emme ole kiinnittäneet huomiota siihen, että katuvaloja sammuteltaisiin iltaisin. Hyvin täällä näkee liikkua, vaikka valoista sammutettaisiin joka toinen, Tiia Marttinen sanoo.
Marttisilla ei ole lenkillä mukana omia lamppuja, mutta heijastimet heiluvat vaatteissa. Topi Marttinen toteaa, että kun on maalta lähtöisin, on tottunut kulkemaan pimeässä.
– Liukkaalla joutuu joskus vähän jotain tuikkua käyttämään, hän toteaa.
Länsi-Savo kysyi lukijoiden mielipidettä katuvaloista verkkokyselyllä 4.–9. tammikuuta. Vastauksia tuli yhteensä 336.
Verkkokyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia piti katuvalojen sammuttamista hyvänä säästökohteena. Puolet vastaajista piti yhtä, osittain valaistua tuntia hyvänä asiana.
Pidempäänkin pimeyteen oltaisiin valmiita:
"Joka kolmannen valon sammuttaminen on todella hyvä asia. Mielestäni tämä olisi pitänyt olla jo vuosia voimassa."
Kyselyn vastaajista viidennes pelkäsi pimeillä kaduilla liikkuessa liukastumista tai törmäyksiä muiden liikkujien kanssa. Avoimissa vastauksissa oltiin huolestuneita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkyvyydestä:
"Taksinkuljettajana on vaikea havaita mustissa vaatteissa kulkevia jalankulkijoita ja valottomia pyöräilijöitä suojatiellä ja suojatien läheisyydessä. Polkupyörä liikkuu nopeasti eikä autoilija ehdi reagoida."
"Pääväylille (esim. Savilahdenkatu) pitäisi jättää valot ainakin risteyksiin. Muuten tulee ruumiita."
Keinovalojen sijaan kaivataan tähtiä
Kirkkokadulla 69-vuotias Anne, joka haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään, on saattamassa kylässä ollutta ystäväänsä kotiin. Naisia pimeys ei pelota, päinvastoin.
– Pimeässä nukkuminen on ihanaa. Olen harmitellut katulamppua, joka häikäisee makuuhuoneeseeni. Toivottavasti se lamppu on juuri se kolmas, Anne naurahtaa.
Pietarinkadulla kävelevä Nea Tarvainen ei myöskään katuvaloja kaipaa. Kuultuaan säästökampanjasta hän hommasi otsalampun, jota yleensä kuljettaa mukana liikkuessaan illalla.
Matkalla Urpolan luontokeskuksesta Yrjönkadulle hän laskeskelee nähneensä kolme ihmistä.
– Miten tärkeää katuvalojen polttaminen yöllä on, jos ihmisiä ei ole liikkeellä tämän enempää, hän pohtii.
Tarvainen iloitsee myös pimeyden tuomista mahdollisuuksista. Kun keinovaloja on vähemmän, voi kaupungissakin nähdä tähtiä tai jopa revontulia.
Myös kyselyyn vastanneista moni iloitsi valosaasteen vähenemisestä:
"Minusta tämä on järkevää ja se ei haittaa elämääni yhtään. Parempi kun näkee tähdet paremmin ilman valosaastetta."
Katuvalojen sammuttaminen lisäsi osalle vastaajista asumismukavuutta:
"Takapihalla paljussa viihtyy nyt paljon paremmin. Aiemmin katuvalo takapihan puolella valaisi niin, että tähtitaivas pimeni, ja naapurit näkivät liiankin hyvin paljuilut."
Vastaajista useampi pohti myös sitä, voisiko liikkeiden mainosvaloja sammuttaa yöajaksi.
Kun Tarvainen jatkaa matkaa kotia kohden, kello tulee yksitoista ja kaikki katuvalot sammuvat. Hetken aikaa kaupunki tuntuu pimeältä, vaikka kadunvarsien lumipenkat lisäävät valoisuutta.
Rikollisuuden lisääntyminen huolettaa
Pimeän ja valoisan raja menee kello 23 jälkeen muun muassa Yrjönkadulla, Kaukolan K-marketin kohdalla. Ero valaistun keskustan ja pimeyteen jatkuvan Savilahdenkadun välillä on suuri, varsinkin kun sitä katsoo autosta. Ulkona kävellessä silmä sitä vastoin tottuu pimeyteen nopeasti.
Verkkokyselyn avoimissa vastauksissa nousi esille huoli rikollisuuden lisääntymisestä:
"Mahdollisten rötösten, pahoinpitelyiden ym. määrä voi kasvaa."
"Pitäkää joka kolmas katuvalo päällä klo 22 jälkeen koko yön. Lisää huomattavasti turvallisuutta."
Savilahdenkatua pimeydestä tuleva pyöräilijä ei halua jäädä haastateltavaksi, mutta huikkaa ettei pimeys häiritse. Matka Kiiskinmäeltä keskustaan sujui häneltä pimeässäkin, kun pyörässä on kunnolliset valot. Enemmän häntä ärsyttää pyöräteiden talvikunnossapito.
Yrjönkadulta tulevaa Toni Ylöstä valojen puute hieman ärsyttää. Ylönen kertoo olleensa tietoinen valojen sammuttamisesta. Silti takissa ei heilu heijastinta, ja lamppukin unohtui kotiin.
– Toisaalta ymmärrän kyllä, että tilanteeseen nähden on pakko tehdä jotain. Sähkön hinta on sen verran korkea, hän pohtii ja jatkaa matkaansa kohti valaistua ydinkeskustaa.
Kyselyn vastausten perusteella yöaikaan Mikkelissä liikutaan eniten työvuorojen tai vapaa-ajan menojen, kuten ravintolassa käynnin vuoksi. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, ettei liiku ulkona öisin.
"Kaduilla ei tarvitse turhaan luuhailla yöaikaan, mänkee kottiinne yöksi."