Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suurten ratahankkeiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, kertoo ministeriöiden selvitys – Riskinotto jäisi veronmaksajille

Julkiselle sektorille jäävät vuosittaiset tappiot olisivat selvityksen mukaan kymmenissä miljoonissa euroissa jokaista ratahanketta kohden.

Etelä-Suomeen suunniteltujen suurten ratahankkeiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, arvioidaan ministeriöiden selvityksessä.

Suunniteltuja nopeampia junayhteyshankkeita ovat Helsingin ja Turun välinen Turun tunnin juna, Helsingin ja Tampereen välinen Suomirata sekä Helsinki–Porvoo–Kouvola-välin Itärata.

Valtiovarainministeriön (VM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) toteuttamassa selvityksessä ratahankkeiden liikennöinnistä saatavien hyötyjen arvioitiin jäävän vähäisiksi niistä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.

– Nämä ovat kannattamattomia, eikä niitä liiketaloudellisesti kannata tehdä. Laajemmista ja yhteiskunnallisista taloudellisista vaikutuksista ei pysty varmaksi sanomaan, että ne kääntäisivät tämän kokonaistaloudellisesti kannattavaksi, kertoi VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen selvitystä esitelleessä tiedotustilaisuudessa.

Tiistaina julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin suurten raideliikennehankkeiden kustannuksia, investointimahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia. Selvityksessä ei pyritty vertailemaan hankkeiden paremmuutta.

Ratahankkeista jäisi suuret summat veronmaksajien maksettavaksi

Suunnittelu on hankkeissa eri vaiheissa. Pisimmällä ollaan Turun tunnin junan hankkeessa, jonka ratasuunnitelmien arvioitu valmistumisaika on vuoden 2023 lopulla.

Julkiselle sektorille ratahankkeiden toteutuksesta aiheutuisi tappioita selvityksen arvioiden perusteella vuosittain kymmeniä miljoonia euroja jokaista hanketta kohden.

– Suunnitteluvaihe muun muassa Suomiradassa ja Itäradassa on niin varhainen, että se luo kannustimen miettiä mahdollisimman tehokkaita ratkaisuja, joilla rakentamis- ja operointiajan kustannuksia pystyttäisiin laskemaan, kertoi LVM:n vaikutusarviointi- ja kehitysyksikön johtaja Niko-Matti Ronikonmäki.

Yksityiset rahoittajat ovat selvityksen mukaan olleet kiinnostuneita hankkeista, mutta ne ovat edellyttäneet valtiontakausta, joten riskinotto jäisi lopulta veronmaksajille.

Selvityksen mukaan ratahankkeisiin liittyy myös paljon epävarmuuksia, kuten inflaatiotason ja markkinakorkojen muutokset, jotka voivat nostaa kustannuksia miljarditasolla.

Hankkeiden on arvioitu nopeuttavan matka-aikoja eri rataosuuksilla 13 minuutista hieman yli 30 minuuttiin. Hankkeiden rakentamisvaiheesta ei ole tehty päätöksiä.

Uudet ja tulevat innovaatiot saattavat vähentää rakentamisen päästöjä

Hankkeiden karkeita ilmastovaikutusarvioita tarkasteltaessa selvityksessä todetaan, että laskennallinen ilmastopäästöjen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, ellei rakentamisessa sovelleta uusia ja tulevia teknologisia innovaatioita.

– Vihreiden teknologioiden ja työmenetelmien kehittyminen on kovinkin nopeaa. Kun tullaan 2030-luvulle, on mahdollista, että tässä tapahtuu parannusta, mutta työryhmätyössä ei ole lähdetty tätä arvailemaan, LVM:n konserniohjausyksikön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala kertoi.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa aikaa, jona hankkeen mahdollistaman liikennöinnin aikaansaama päästöjen lasku on kompensoinut rakentamisesta aiheutuneet päästöt. Selvityksen karkeissa arvioissa laskennalliset takaisinmaksuajat ovat nyt yli sadasta vuodesta useisiin satoihin vuosiin.