Kokoomus ja perussuomalaiset ovat lähellä toisiaan. Ehdokkaiden selvä enemmistö karsii mieluummin menoista kuin nostaa veroja.
Valtion menojen ja tulojen tasapainottaminen on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä. Vaalikoneessa esitettiin ehdokkaille tämä väite. Selvä enemmistö Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaista karsisi mieluummin menoista.
Vaalikonevastauksista kuitenkin piirtyy hyvin selvä jako puolueiden välille. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden ehdokkaiden vastaukset painottuivat selvästi väitteen kanssa eri mieltä olevaan suuntaan. Kaikkien muiden puolueiden vastauksissa painottuivat samaa mieltä olevat vastaukset.
Suurista puolueista väitteen kanssa eniten samanmielisiä olivat kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaat. Kummankin puolueen ehdokkaista valtaosa vastasi olevansa väitteen kanssa täysin samaa mieltä.
– Suomen verotus on tällä hetkellä erittäin kireää esimerkiksi verrattuna OECD-maihin. Vanha totuus pitää paikkansa tässä asiassa: säästetty euro on tienattu euro, mikkeliläinen Oskari Valtola (kok.) perusteli kantaansa vaalikoneessa.
– Ilmastotavoitteita, kehitysapua ja maahanmuuttoa on tarkasteltava uudelleen. On keskityttävä tässä maailmantilanteessa suomalaisen perusasioihin arjessa, Jaana Strandman (ps.) Mikkelistä kommentoi.
Janan toisessa päässä vahvimmin eri mieltä väitteen kanssa olivat vasemmistoliiton ehdokkaat.14:stä vastaajasta puolet oli väitteen kanssa täysin eri mieltä ja loput jokseenkin eri mieltä.
– Pääomatulojen progressiiviseen verotukseen siirtyminen ja veronkierron mahdollistavien lakien porsaanreikien paikkaus ovat ensisijaisia toimia, perusteli kantaansa pieksämäkeläinen Esa Annala (vas.).
Myös SDP:n ehdokkaissa vastaukset painottuivat selvästi verotusta kannattavaan suuntaan. Puolueen 13 vastaajasta kymmenen oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Mikkeliläinen Jarno Strengell vastasi poikkeavasti eli oli jokseenkin samaa mieltä.
– Tarvitaan tulojen ja menojen sopeuttamista. Suomen hyvinvointivaltiota, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa pidetään yllä verovaroin, Strengell (sd.) perusteli.
Kangasniemeläinen Mikko Hokkanen (sd.) oli jokseenkin eri mieltä:
– Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseen tarvitaan sekä vero- että menosopeutusta. Se on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla tukemalla talouskasvua eikä ostovoimaa heikentämällä tai leikkaamalla sosiaaliturvasta tai koulutuksesta.
Vihreillä kannat jakautuivat enemmän kuin perinteisillä vasemmistopuolueilla. Vihreissäkin painotus kuitenkin oli enemmän veroissa kuin menoleikkauksissa.
– Ympäristölle haitallista toimintaa täytyy verottaa nykyistä laajemmin, kommentoi mikkeliläinen Katriina Janhunen (vihr.).
Keskustan ja kristillisdemokraattien vastauksissa painottui selvästi menoleikkauksien kannatus. Perusvastaus kummassakin oli "jokseenkin samaa mieltä." Kummassakin puolueessa pientä vaihtelua ehdokkaiden välillä kuitenkin oli.
– Julkisen talouden tasapainottaminen vain veroja korottamalla ei edistä rakenteellisia muutoksia, joita julkisessa palvelu- ja etuusjärjestelmässä on välttämätöntä tehdä, kangasniemeläinen Susanna Pirttiaho (kesk.) kirjoitti.
Hirvensalmen Maritta Mynttinen oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä:
– Valtion velkaantumista tulee hillitä, etuisuuksia ja palveluita tulee kohdentaa tai kehittää uudella tavalla, jotta isoja leikkauksia etuisuuksiin tai palveluihin ei tarvitse tehdä. Veronkorotuksia voisi tehdä erilaisin haittaveroin, Mynttinen perusteli.
– Julkiset palvelut tulee toimia sekä heikompiosaiset tulee hoitaa. Valtion tilintarkastuksen tehostus olisi paikallaan, mikkeliläinen Liisa Ahonen (kd.) taas arvioi.