Hoitajapulaan tarjottiin ratkaisuksi niin maahanmuuttajia kuin oman maan eläkeläisiäkin.
Sanomalehti Länsi-Savon eduskuntavaalipaneelissa ehdokkaat pääsivät muun muassa pohtimaan Etelä-Savon menestyksen eväitä, polttoaineen hintaa, hoitajapulaa, työperäistä maahanmuuttoa ja Suomen turvallisuustilannetta.
Länsi-Savo järjesti vaalipaneelin keskiviikkona Mikkelissä kauppakeskus Stellassa ja paneeli oli katsottavissa suorana lähetyksenä Länsi-Savon verkkosivuilla. Paneelin tallenne on myös nähtävissä Länsi-Savon verkkosivuilla.
Paneeliin oli kutsuttu edustajat Mikkelin seudun kuudesta suurimmasta puolueesta. Paneeliin osallistuivat Liisa Ahonen (kd.), Antti Häkkänen (kok.), Laura Hämäläinen (kesk.), Veli Liikanen (vihr.), Jaana Strandman (ps.) ja Jarno Strengell (sd.). Vaalipaneelin juontajina toimivat Länsi-Savon politiikan toimittaja Elina Partio ja päätoimittaja Timo Laitakari.
Elinvoimaa erityistalousalueesta ja Itä-Suomen ohjelmasta?
Etelä-Savon elinvoiman kehittämiseen ehdokkaat löysivät lääkkeitä niin tieverkoston kehittämisestä kuin yleisemmistäkin kehitystoimista.
– Etelä-Savonkin kehityksen kannalta päättäjien keskeinen tehtävä olisi tehdä sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyen päätöksiä, joilla saadaan ihmisiä töihin, kokoomuksen Antti Häkkänen totesi.
Keskustan Laura Hämäläinen muistutti puolueensa esille nostamasta Itä-Suomen erityistalousalueesta.
– Tähän ei ole juuri muilta puolueilta tullut kannanottoja. Erityistalousalueella voisi olla muun muassa yritysverotukseen liittyviä elementtejä, jotka kannustaisivat yrittäjyyteen, Hämäläinen totesi.
Perussuomalaisten Jaana Strandman korosti Etelä-Savon keihäänkärkiä: metsää, vettä ja ruokaa.
– Esimerkiksi ruokapääkaupunkihanke tuo meille monenlaista hyötyä. Toivoisin, että siihen lähdettäisiin laajasti mukaan. Luotetaan siihen, mitä meillä on ja markkinoidaan jokainen aluetta omalta osaltamme, Strandman sanoi.
SDP:n Jarno Strengell muistutti tieverkoston tärkeydestä.
– Viitostien remontti on jo tuonut meille paljon hyvää. Tärkeää olisi saada myös yhteydet Jyväskylän ja muun muassa Kouvolan suuntaan kuntoon, Strengell sanoi.
Vihreiden Veli Liikanen kertoi kuulumisia Pohjois-Suomesta.
– Siellä on alueen vahvojen vaikuttajien toimesta tehty oma pohjoisen Suomen ohjelma, joka nojaa vahvasti vihreään siirtymään. Samanlainen pitää tehdä Itä-Suomessa. Olisi tärkeää nähdä täälläkin nämä tulevaisuuden alat kehityksen pohjana, Liikanen totesi.
Kristillisten Liisa Ahonen totesi, että esimerkiksi vesiosaaminen on Etelä-Savossa tuomassa uutta elinvoimaa alueelle.
– Meillä on myös isoja työnantajia, esimerkiksi Pellos. Tärkeintä olisi saada ihmisiä työllistymään, Ahonen sanoi.
Suomen puolustusvalmiuteen on vankka luottamus
Kukaan ehdokkaista ei sanonut pelkäävänsä Venäjän uhkaa, vaikka turvallisuustilanteeseen vakavasti suhtauduttiinkin.
– Luotan Suomen puolustukseen. Pitää kuitenkin muistaa, että meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, Liisa Ahonen totesi.
Ahosen tapaan muutkin panelistit luottivat vankasti Suomen puolustuskykyyn.
– Puolustusvoimien reservi on pidettävä kunnossa. On myös turvallisuuden kannalta tärkeää pitää Itä-Suomi asuttuna ja elinvoimaisena, Jarno Strengell katsoi.
Antti Häkkänen muistutti, että Suomen puolueet pystyivät päättämään yksimielisesti Nato-jäsenyydestä ja suomalaisten maanpuolustustahto on korkea.
– Me suomalaiset vastaamme kuitenkin Nato-aikanakin itse maanpuolustuksestamme, Häkkänen sanoi.
Polttoaineen hintaan apua verotuksen keventämisestä
Länsi-Savo pyysi lukijoiltaan etukäteen yleisökysymyksiä panelisteille. Yksi kysymyksistä koski konsteja polttoaineen hinnan alentamiseksi. Kysyjä piti korkeita hintoja ongelmana erityisesti maaseudulla.
Laura Hämäläinen, Jaana Strandman, Liisa Ahonen ja Jarno Strengell katsoivat, että polttoaineverojen alennukset olisivat aiheellisia. Hämäläinen myös pohti, voisiko verokohtelu olla pitkien etäisyyksien maaseutualueilla erilainen kuin kaupungeissa.
Veli Liikanen muistutti, että polttoaineiden hinnat määräytyvät pitkälti maailmanmarkkinoilla. Antti Häkkänen piti tärkeänä julkisten menojen yleistä kulukuria, jotta polttoaineveroja ei tarvitse korottaa.
Hoitajapulaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä ratkaisuja
Suomen hoitajapulaan nähtiin ratkaisuna sekä maahanmuutto että työnteon esteiden poistaminen.
– Kannatan osaavaa, työperäistä maahanmuuttoa. Meillä on kuitenkin myös omassa maassa työttömiä, jotka olisi mahdollista ottaa töihin. Samaten eläkeläisten verotusta keventämällä saataisiin hoitoalallekin osaavaa työvoimaa, Jaana Strandman sanoi.
Jarno Strengell ei lähtisi suoraan hakemaan hoitajapulan ratkaisuksi työperäistä maahanmuuttoa.
– Meillä on työttöminä ja osa-aikatöissä paljon sellaisia ihmisiä, joista olisi apua työvoimapulaan. On myös paljon niitä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa pois hoitoalalta, Strengell sanoi.
Antti Häkkänen katsoi, että hoitajamitoituksista ei ole apua työvoimapulaan.
– Meidän on lisättävä koulutusmääriä, jotta saadaan lisää työikäisiä työmarkkinoille. Sosiaaliturvan muutoksilla voidaan kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan. Työntekijöitä tarvitaan myös ulkomailta, Häkkänen totesi.
Veli Liikanen korosti hoitoalan vetovoiman lisäämistä.
– Tarvitaan parempaa johtamista ja hoitoalan palkkauksesta on myös puhuttava. Viimeisin hoitoalan palkkapäätös oli tärkeä asia, Liikanen sanoi.
Laura Hämäläinen nosti myös esille hoitajien työolot, johtamisen ja palkkauksen.
– Alueella on korostettava osaajien hankkimisessa monialaista yhteistyötä muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja maakuntien kesken. Myös kansainvälisiä tulijoita tarvitaan, Hämäläinen totesi.
Liisa Ahosen keinolistalla oli muiden esille tuomien ideoiden lisäksi myös oppisopimuskoulutuksen lisääminen.
Juttua muokattu kello 21.00. Korjattu Laura Hämäläisen sukunimi jutun lopussa.