Jos SDP onnistuu pitämään kannatuksensa edellisten vaalien tasolla, puolueella on mahdollisuus saada kansanedustaja Etelä-Savoon. Länsi-Savo analysoi juttusarjassa puolueiden vaaliasetelmia Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.
Paikallisesti SDP lähtee eduskuntavaaleihin kiperästä paikasta. Vaikka valtakunnallisesti puolueella on ollut viime aikoina gallupeissa vakaata menoa, Kaakkois-Suomessa tilanne on toinen. Viime viikolla julkaistun Kaakon Viestinnän tilaaman puoluekannatusmittauksen mukaan puolue oli menettänyt kannatustaan noin kahden prosenttiyksikön verran verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa vajaan viikon kuluttua. Tässä jutussa käymme SDP:n paikallisen tilanteen läpi viiden teeman kautta. Teemme vastaavanlaiset jutut kaikista viime vaaleissa Kaakossa kansanedustajia saaneista puolueista. Jutut julkaistaan edellisten eduskuntavaalien valtasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
1. Minkälainen kilpailutilanne SDP:llä on muihin puolueisiin nähden?
SDP siis säilytti Kaakon Viestinnän tuoreessa gallupissa asemansa Kaakkois-Suomen vaalipiirin suurimpana puolueena. Tosin ero perussuomalaisiin ja kokoomukseen on viime eduskuntavaaleista kaventunut sen verran, että vaalipäivänä SDP saattaa jäädä vaalipiirin kolmoseksi.
Helmikuun lopulla tehdyn gallupin mukaan SDP saisi Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänistä 22,5 prosenttia. Puolueella on kaulaa perussuomalaisiin ja kokoomukseen vain 0,9 prosenttiyksikköä. Gallupin virhemarginaali huomioiden puolueet ovat käytännössä tasoissa ja saisivat kaikki gallup-tuloksen perusteella neljä ehdokasta läpi. Tämä tulos merkitsisi SDP:lle yhden paikan menetystä.
Toisaalta SDP on gallupin perusteella puolueista lähinnä viidettä paikkaa. Viidennen paikan nappaaminen edellyttäisi, että puolue säilyttäisi vaalipiirissä edellisvaalien kannatustason.
Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 SDP oli vaalipiirin ylivoimainen valtias 24,4 prosentin äänisaaliilla ja yli viiden prosenttiyksikön erolla toiseksi tulleisiin perussuomalaisiin.
2. Mitkä ovat SDP:n vaaliteemat?
Paikalliset demariehdokkaat korostavat puolueen valtakunnallisia teemoja seuraten yhteiskunnan palvelujen oikeudenmukaista turvaamista kaikille. Tämä tarkoittaa muun muassa maksutonta päivähoitoa ja koulutusta sekä tasa-arvoisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille asuinpaikasta riippumatta. Koulutuksesta ja nuorten palveluista Mikkelin seudun demariehdokkaat eivät olisi valmiita tinkimään.
SDP:n tärkeimpiä valtakunnallisia vaaliteemoja ovat tasapuolisesti kaikille tarjottavat toimivat sote-palvelut, parempi työelämä, Suomen asema koulutuksen kärkimaana sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta.
Puolue katsoo, että kansalaisten turvallisuuden perusta luodaan vähentämällä yhteiskunnan eriarvoisuutta, vahvistamalla kansalaisten osallisuutta sekä huolehtimalla Suomen huoltovarmuudesta ja uskottavasta puolustuskyvystä.
Talouspolitiikassa SDP korostaa oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta. Demariehdokkaat vahvistaisivat julkista taloutta leikkausten sijaan muun muassa nostamalla työllisyysastetta ja muuttamalla verotusta.
3. Minkälaisia ehdokkaita SDP:llä on?
SDP lähtee vaaleihin täydellä 15 ehdokkaan listalla. Etelä-Savossa puolueella on neljä ehdokasta: Mikkelissä Jarno Strengell ja Jatta Juhola, Kangasniemellä Mikko Hokkanen ja Savonlinnassa Anna-Kristiina Mikkonen.
Mikkelin seudun ehdokkaista Strengell on perinteinen ay-demari. Hän on virastomestari ja toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmiehenä. Strengell oli mukana eduskuntavaaleissa jo vuonna 2019.
Juhola on mukana eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. SDP:n sisällä hän edustaa Strengelliä arvoliberaalimpaa linjaa. Lisäksi Juhola on kulttuurikentän tuntija: hän työskentelee hankepäällikkönä taiteen ja kulttuurin parissa.
Sekä Juhola että Strengell ovat nousseet Mikkelin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Nykyään kumpikin toimii myös Etelä-Savon aluevaltuutettuna.
SDP:n listalta löytyy myös neljä istuvaa kansanedustajaa. Kaikki puolueen kansanedustajat tulevat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilta. Etelä-Savo on ollut viime aikoina heikko alue SDP:lle.
Kymenlaaksossa ehdolla ovat kotkalainen Sirpa Paatero ja kouvolalainen Paula Werning. Etelä-Karjalasta ehdolla ovat lappeenrantalainen Suna Kymäläinen ja imatralainen Niina Malm. Istuvista kansanedustajista lappeenrantalainen Anneli Kiljunen ei lähde enää ehdolle.
SDP:n listalla on yhdeksän naista ja kuusi miestä. Listan nimiä leimaa kokemus yhteiskunnallisista asioista: Lähes kaikilla on jo useiden vuosien kokemus vähintään kuntapolitiikan parista. SDP:n ehdokkaiden ikähaarukka on 30–58-vuotta.
4. Minkälaista kamppailua puolueen sisällä käydään paikallisesti?
Jos eduskuntavaalien tulos mukailisi Kaakon Viestinnän gallupia, puolue saisi neljä paikkaa. Perinteisesti istuvia kansanedustajia on vaikea syrjäyttää.
Haastajiakin silti löytyy. Etelä-Savosta todennäköisin haastaja voisi olla savonlinnalainen Anna-Kristiina Mikkonen. Hän sai vuoden 2019 vaaleissa noin 3 600 ääntä. Hän on lisännyt tunnettavuuttaan sittemmin myös Savonlinnan seudun ulkopuolella, sillä hän toimii Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi viime vaaleissa demariäänet jakaantuivat Savonlinnan seudulla, kun entinen kansanedustaja Jouni Backman keräsi noin 3 500 ääntä. Nyt Mikkosella ei ole seudulla omasta puolueesta kilpailijaa.
Minkälaisia mahdollisuuksia on sitten mikkeliläisillä ehdokkailla? Vaikea sanoa. Jarno Strengell keräsi viime eduskuntavaaleissa ensikertalaiselle hyvän äänimäärän, noin 2 600 ääntä. On vaikea arvioida, miten hänen äänimääränsä kehittyy tänä keväänä. Ainakin hänen tunnettavuutensa on lisääntynyt edellisestä vaaleista. Kuntapolitiikan kentällä hän on kivunnut Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon. Toisaalta Strengellin nimi on vilkkunut säännöllisesti myös puolueen sisäisissä kiistoissa.
Jatta Juholan menestys on niin ikään arvoitus. Hän on suhteellisen tuntematon nimi suurelle yleisölle, mutta toisaalta hän on Mikkelin suurimman demariyhdistyksen ehdokas. Demariäänestäjien lisäksi Juhola saattaa saada ääniä perinteisesti vihreitä kannattaneiden keskuudesta, sillä esimerkiksi Länsi-Savon vaalikoneen perusteella Juholan näkemykset ovat vihreämpiä kuin Strengellin.
Mikkelin seudulla myös Mikko Hokkanen kerännee ääniä varsinkin kotiseudullaan Kangasniemellä. Hän ei kuitenkaan ole vaalipiirissä laajemmin tunnettu, vaikka onkin pitkän linjan demari ja toiminut muun muassa SDP:n toiminnanjohtajana Kaakkois-Suomessa.
Erityisesti mikkeliläiset ehdokkaat yrittävät varmasti myös iskeä Satu Taavitsaisen (liik.) ääniin. Viime eduskuntavaaleissa noin 5 500 ääntä kerännyt Taavitsainen loikkasi tammikuussa demareista liike nytin riveihin. Puolue- ja ideologiauskolliset äänestäjät tuskin seuraavat Taavitsaista liike nytiin.
Mikkelin seudulla kiinnostava kysymys on se, miten äänestäjät suhtautuvat demareiden sisäiseen kiistelyyn. Puolueen sisäiset valta- ja henkilöriidat repivät puoluetta viime vuoden puolella pahemman kerran. Viime kesänä moni aktiivi kertoi puolueen ajautuneen lähihistoriansa pahimpaan kriisiin. Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Matias Kvist arvioi viime viikolla Länsi-Savon livelähetyksessä, että puolueen sisällä tilanne olisi rauhoittunut. Hän ei uskonut, että kiistoilla olisi vaikutusta esimerkiksi SDP:n gallup-tulokseen.
5. Minkälaiset asetelmat ovat Etelä-Savon ulkopuolella?
Katse kannattaa pitää myös muualla Kaakkois-Suomessa. Etelä-Savon kannalta yksi mielenkiintoinen kisa nähdään Kouvolassa. Kouvolasta on asettunut ehdolle istuvan kansanedustajan ja sairaanhoitajan Paula Werningin lisäksi toinen sairaanhoitaja Inka Häkkinen. Jos seudulla äänet jakautuvat kahden hoitajan kesken, voi se tarkoittaa, että kumpikaan ei nouse eduskuntaan. Se avaisi pelikenttää esimerkiksi Etelä-Savoon.
Myös Kotkan seudulla äänet voivat hajaantua. Vaikka kuntaministeri Sirpa Paateron asema lienee vahva, saa hän vilkuilla Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sami Virtasen tekemisiä. 49-vuotias sosionomi on kerännyt vauhtia kunta- ja aluevaaleissa. Eikä huono ollut edellisten eduskuntavaalienkaan tulos: 3 200 ääntä.