Puolue tavoittelee Kaakkois-Suomessa yhtä kansanedustajan paikkaa.
Mikkelissä torstaina vieraillut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tavoittelee puolueelleen yhtä kansanedustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Puolueen valtakunnallinen tavoite on saada 8–10 kansanedustajaa nykyisen viiden sijaan.
– Meillä pitäisi kannatuksen perusteella olla nytkin kahdeksan kansanedustajaa, mutta Suomen vaalitapa on sellainen, että ne kolme paikkaa ovat joillain muilla puolueilla, Essayah perusteli Länsi-Savon puhelinhaastattelussa.
Essayah muistutti, että Kaakkois-Suomessa vaalituloksen ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, kun vaalipiirin kansanedustajien sekä kuntien määrät vähenivät.
– Uskon, että saamme Kaakkois-Suomesta ehdokkaan läpi. Tavoittelemme nimenomaan yhtä niistä lisäpaikoista juuri täältä. Viime vaaleissa jäi 600 ääntä erottamaan paikasta ja toisaalta aikoinaan Kymen vaalipiiristä saatiin puolueen kautta aikojen ensimmäinen kansanedustaja. Siinä mielessä puolueella kohdistuu positiivisia odotuksia Kaakkois-Suomeen, Essayah sanoi.
"Velan koroilla alkaa olla kohta väliä"
Kristillisdemokraatit lähti vaaleihin Järjen ääni -teemalla. Puolueen mielestä Suomea on johdettu ajatuksella, että vaikeat päätökset voi jättää myöhemmäksi ja velkaa voi ottaa loputtomiin. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan Suomessa on ajettu ideologisia hankkeita perusasioiden kustannuksella.
Puheenjohtaja Essayah pitää Suomen velkaantumista ideologisena päätöksenä.
– Ajatus siitä, että oltaisiin vain kriisien takia velkaannuttu ei pidä paikkaansa. Jo ennen koronakriisiä ja Venäjän hyökkäyssotaa hallitus lisäsi viidellä miljardilla pysyviä julkisia menoja. Se on ollut ideologinen valinta. Silloin kuultiin niitä ääniä, että "valtion velalla ei ole väliä". Mutta unohdettiin, että koroilla rupeaa olemaan väliä, kun ne huitelevat kolmea miljardia. Se on kaikki pois hyvinvointipalveluista.
Essayah katsoo, että heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia voidaan puolustaa vain pitämällä julkinen talous kunnossa.
– Aina kun julkinen talous heikkenee, tapahtuu se heikommassa asemassa olevien kustannuksella, koska heidän asemansa siinä heikkenee.
Puolue laittaisi soten rahoitusmallin remonttiin
Kristillisdemokraattien talouslääkkeet ovat moninaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallin puolue laittaisi remonttiin.
– Rahoitusmalli rankaisee muun muassa Etelä-Savon kaltaisia alueita, joissa väestö vähenee, ikääntyy ja sairastaa keskimääräistä enemmän. Puolueemme julkaisi jo viime syksynä soten korjaussarjan. Olenkin ihmetellyt, milloin muut puolueet julkaisevat omia esityksiään. Sotemenot tulevat olemaan 25 prosenttia valtion budjetista. Niiden mukana valtiontalous seisoo tai kaatuu, Essayah totesi.
Kristillisdemokraatit on esittänyt energiayhtiöiden suuriin tuloihin kohdistuvaa tuottajamaksua.
– Eri arvioiden mukaan yhtiöt ovat tehneet 1–5 miljardia euroa ylimääräistä tulosta energiahintojen noustessa. Sieltä ottaisimme ihan rankasti valtiolle rahoitusta.
Terveysperusteisista veroista eli esimerkiksi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin kohdistuvasta verosta voisi Essayahin mukaan saada noin 250 miljoonaa euroa vuodessa valtion kassaan. Yleisen asumistuen uudistuksella saataisiin valtiolle 300 miljoonan euron vuosittainen säästö.
– Opiskelijoiden asumistuki nykyisessä muodossaan on tuonut opiskelijat kaupunkien keskustojen kalliisiin vuokrayksiöihin. Voi pohtia, onko se johtanut yhteisöllisyyden vähenemiseen, kun ei asuta opiskelija-asunnoissa, Essayah sanoi.
Kristillisdemokraattien talousohjelmaan kuuluu myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja toisaalta laajentaminen koskemaan kaikkia.
– Ulotettaisiin ansiosidonnainen koskemaan muun muassa sellaisia nuoria, jotka ovat olleet epätyypillisissä työsuhteissa. Tällainen uudistus jäisi valtiontalouden puolesta plussalle noin 150 miljoonaa euroa, Essayah totesi.
Puheenjohtaja Essayah korosti myös maatalouden merkitystä puolueen ohjelmassa.
– Maatalous on meille tosi tärkeä asia ja olemme tehneet siitä välikysymyksiä hallitukselle. Elintarvikemarkkinalain muutokset on saatava voimaan, tai kohta meiltä loppuu suomalainen ruoka lautaselta.
Translaista on tullut runsaasti palautetta
Essayahin mukaan yksi eniten ihmisiä puhuttaneita asioita on translaki.
– Hirveän paljon on tullut vaaliteltoilla palautetta, että todella kummallisella tavalla hallitus lähti translakia uudistamaan. Sukupuoliristiriitaa kokevilla ihmisillä ei ole terveydenhuollon henkilökunnan tapaamisvelvoitetta, vaan kuka tahansa voi käydä vaihtamassa merkinnän vaikkapa vuoden välein. Monet kansalaiset ovat aloittaneet keskustelun, että "en ole minkään sortin uskovainen, mutta tämä translaki on järjetön".
Essayah pitää translakia nimenomaan ideologisena hankkeena.
– Vaalikauden lopulla ei meinattu saada vammaislakien uudistusta eteenpäin, kun valiokunnissa piti kiireempänä viedä translaki läpi. Jos miettii sitä vähemmistöjen lukumäärää, mitä nämä lait koskettavat, niin kyllä vammaispalvelulaki on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolustamista.