Kannatusmittausten mukaisella vaalituloksella perussuomalaiset saisi yhden uuden edustajan. Jos läpimenijä ei ole Mikkelistä, se voisi olla poliisiehdokas Etelä-Savon ulkopuolelta. Länsi-Savo analysoi juttusarjassa puolueiden vaaliasetelmia Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.
Perussuomalaiset kääntyy vaalien loppusuoralle aivan kärkikahinoissa. Kaakon Viestinnän viime viikolla julkaistussa gallupissa oppositiopuolueen tulos vaalipiirissä oli parempi kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Myös valtakunnallisesti perussuomalaiset on löytynyt gallupien kärkikolmikosta jo hyvän aikaa.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Tässä jutussa käymme perussuomalaisten paikallisen tilanteen läpi viiden teeman kautta. Teemme vastaavanlaiset jutut kaikista viime vaaleissa Kaakossa kansanedustajia saaneista puolueista. Jutut julkaistaan edellisten eduskuntavaalien valtasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
1. Minkälainen kilpailutilanne perussuomalaisilla on muihin puolueisiin nähden?
Kaakon Viestinnän gallupin perusteella perussuomalaiset kamppailee tiukasti SDP:n ja kokoomuksen kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiirin ykköspaikasta. Perussuomalaisten kannatus oli 21,6 prosenttia ja täsmälleen tasoissa kokoomuksen kanssa. Demarien gallup-ykkösen paikkaan perussuomalaisilla on kirittävää alle prosenttiyksikön verran.
Gallup-tuloksen perusteella perussuomalaiset saisi vaalipiiristä läpi neljä ehdokasta, kuten viime eduskuntavaaleissakin. Nykytilanteeseen verrattuna tämä toisi yhden paikan lisäyksen, koska puolueen listoilta vuonna 2019 eduskuntaan valittu Ano Turtiainen erotettiin kesken kauden perussuomalaisista.
Vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten ääniosuus Kaakkois-Suomen vaalipiirissä oli 18,9 prosenttia ja vuoden 2015 vaaleissa 21,1 prosenttia. Gallup siis enteilee molempien ylittämistä.
2. Mitkä ovat perussuomalaisten vaaliteemat?
Perussuomalaisten paikallisten ehdokkaiden vahvimpina vaaliteemoina ovat talous ja turvallisuus. Kannattava työnteko ja yrittäjyys nähdään hyvinvoinnin perustana. Turvallisuuskysymyksissä puolueen Mikkelin seudun ehdokkaat painottavat suomalaisten maanpuolustustahtoa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Myös poliisin riittävistä resursseista halutaan huolehtia.
Perussuomalaisten valtakunnallisissa vaaliteemoissa halutaan laittaa Suomen julkinen talous kuntoon ja parantaa suomalaisten ostovoimaa sekä toimeentuloa. Tämä edellyttää puolueen mielestä muun muassa "järkevää ilmasto- ja energiapolitiikkaa".
Perussuomalaiset korostaa arjen turvallisuuden kohentamista niin kaduilla kuin kouluissa. Maahanmuuttopolitiikkaan puolue haluaa selkeän muutoksen. Suomessa on perussuomalaisten mielestä siirryttävä valikoivaan ja selvän rajoittavaan maahanmuuttopolitiikkaan. Tämä koskee myös työperäistä maahanmuuttoa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolue korostaa ensisijaisena Suomen kansallista etua. Perussuomalaiset katsoo, että Suomi on erottamaton osa läntistä sivilisaatiota ja sivistystä.
3. Minkälaisia ehdokkaita perussuomalaisilla on?
Perussuomalaisilla on täysi 15 ehdokkaan lista. Etelä-Savossa puolueella on neljä ehdokasta: mikkeliläiset Jaana Strandman ja Sami Järvinen, mäntyharjulainen Kari Mouhu ja savonlinnalainen Krister Tynkkynen.
Mikkelin seudun ehdokkaista pitkään erityisopettajana ja rehtorina työskennellyt Jaana Strandman on tunnettu Mikkelissä myös liikunnan parissa: hän vetää ryhmäliikuntatunteja. Myös elintarviketeollisuuden asiantuntijana työskentelevä Sami Järvinen on tunnettu työnsä ulkopuolella. Järvinen on ollut perustamassa vähävaraisille tarkoitettua ruokajakoa ja profiloitunut myös tämän roolin kautta paikallisesti.
Sekä Strandman että Järvinen ovat eduskuntavaaleissa mukana ensimmäistä kertaa. Lisäksi he ovat suhteellisen uusia perussuomalaisia, vaikka kummallakin on menneisyydessään pitkä kokemus kuntapolitiikasta. Strandman loikkasi perussuomalaisiin keskustasta, ja sitä ennen hän oli kokoomuslaisena Pertunmaan valtuustossa. Järvinen puolestaan toimi aiemmin kristillisdemokraateissa. Muutaman vuoden tauon jälkeen hän palasi kuntapolitiikan pariin, mutta vaihtoi puolueen perussuomalaisiin.
Kumpikin nousi Mikkelin kaupunginvaltuustoon perussuomalaisten väreissä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Nykyään kumpikin toimii myös Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettuna.
Sekä Strandman että Järvinen ovat maahanmuutto- ja EU -kriittisiä sekä suhtautuvat myös kriittisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kumpikin edustaa Länsi-Savon vaalikoneen perusteella perussuomalaisille tyypillistä arvokonservatiivista arvopohjaa. Strandman vaikuttaa kuitenkin olevan hieman Järvistä liberaalimpi: hän kannattaa esimerkiksi eutanasiaa ja asevelvollisuuden ulottamista myös naisiin toisin kuin Järvinen. Valtion talouden suhteen kumpikin kannattaa ennemmin menojen karsimista kuin verojen kiristyksiä.
Mäntyharjun Kari Mouhu ja Savonlinnan Krister Tynkkynen ovat paikallisesti tunnettuja omilla kotiseuduillaan, mutta eivät laajemmin vaalipiirissä.
Perussuomalaisilla on listoillaan kaikki istuvat kansanedustajat: kotkalainen Juho Eerola, lappeenrantalainen Jani Mäkelä ja kouvolalainen Sheikki Laakso. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue sai läpi ehdokkaan myös Etelä-Savosta, juvalaisen Ano Turtiaisen. Hänet kuitenkin erotettiin puolueesta ja Turtiainen on eduskuntavaaleissa ehdolla valta kuuluu kansalle -puolueen listalla.
Perussuomalaisten listan lähes kaikilta ehdokkailta löytyy vankkaa kokemusta yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta vähintään kuntapolitiikan tasolla. Perussuomalaisilla on miesvaltaisin lista verrattuna muihin puolueisiin: listalla on 12 miestä ja kolme naista. Ehdokkaiden ikähaarukka on 28–56 vuotta.
4. Minkälaista kamppailua puolueen sisällä käydään paikallisesti?
Jos eduskuntavaalien tulos olisi gallup-tuloksen kaltainen, perussuomalaiset saisi neljä paikkaa. Kolmen paikan voi ennustaa menevän istuville kansanedustajille, joiden asema on Kaakkois-Suomessa vahva. Tilaa olisi siis yhdelle uudelle. Kuka se sitten olisi?
Mikkeliläisillä ehdokkailla on realistisia mahdollisuuksia. Strandman on ollut puolueensa ääniharava ensin kuntavaaleissa sekä sen jälkeen aluevaaleissa. Hän on tehnyt eduskuntavaaleihin tähtäävää kampanjaa kuntavaaleista alkaen kiertämällä säännöllisesti kenttää.
Jos kannattajien keskuudessa sukupuolella on väliä, voi sekin hyödyttää Strandmania. Hänellä on vaalipiirissä vain kaksi kilpakumppania. Heistä ainoastaan virolahtelaisella perushoitajalla Anja Kivelällä on ollut aiemmin jonkinlaista kannatusta: Kivelä sai Kymenlaakson aluevaaleissa noin 400 ääntä. Samoissa vaaleissa Strandman keräsi Etelä-Savon puolella lähes 600 ääntä. Eri alueiden äänimäärät eivät ole vertailukelpoisia, mutta toki ne kertovat jotain yksittäisen henkilön kannatuksesta.
Toisaalta Strandmanin nimi on mainittu myös perussuomalaisten sisäisten kiistojen yhteydessä.
Järvisen vaalitulos on arvoitus. Myös Järvinen on vaalien alla kiertänyt ahkerasti toreja ja kauppojen pihoja Etelä-Savossa ja myös muualla vaalipiirissä. Hänen tunnettavuutensa on kasvanut paikallisesti, sillä hän toimii Mikkelin valtuustoryhmän puheenjohtajana. Kunta- ja aluevaaleissa Järvinen on äänimäärissä mitattuna jäänyt kuitenkin esimerkiksi Strandmanin taakse.
Edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisilla oli Mikkelistä kaksi suhteellisen tuntematonta ehdokasta, ja heidän äänimääränsä jäivät vaatimattomalle tasolle. Heidän lisäkseen Mikkelistä lähti kuitenkin ääniä muille perussuomalaisten ehdokkaille kuten juvalaiselle Ano Turtiaiselle sekä muille perussuomalaisille miesehdokkaille.
Myös tuolloin Mäntyharjussa asuneelle Tanja Hartoselle ropisi ääniä Mikkelistä. Hartonen sai kaiken kaikkiaan 2600 ääntä ja nousi varakansanedustajaksi. Nyt Hartonen ei tavoitellut ehdokkuutta puolueen sisäisten kiistojen takia. Hän toimii Sami Järvisen vaalipäällikkönä. Kiinnostava kysymys on, minne Hartosen äänet menevät.
Oman haasteensa perussuomalaisten vaalityöhön tuo puolueen sisäinen kiistely. Viime vuoden lopulla piirin tuolloinen puheenjohtaja mikkeliläinen Sami Nalli kyllästyi riitelyyn ja erosi tehtävästään. Samassa syssyssä myös muita piirihallituksen jäseniä erosi. Puoluetta vaivaa kahtiajako niin maakunnan tasolla kuin Mikkelissä. Eteläsavolaisia aktiiveja jopa erotettiin puolueesta sekavien tilanteiden takia. Viime vuonna myös puoluejohtoa kävi Mikkelissä selvittelemässä paikallisten riitoja.
5. Minkälaiset asetelmat ovat Etelä-Savon ulkopuolella?
Neljäs paikka voi hyvin mennä myös Etelä-Savon ulkopuolelle. Kiinnostavaa on, syntyykö kahden poliisin välille kamppailu. Kotkalainen Samuli Sibakoff keräsi vuoden 2019 eurovaaleissa yli 4000 ääntä ja menestyi myös aluevaaleissa hyvin. Myös Poliisit tv-sarjasta tuttu imatralainen Timo Härkönen voi tehdä hyvän tuloksen. Hän oli Etelä-Karjalan aluevaaleissa puolueensa ääniharava yli 800 äänellä. Hän päihitti esimerkiksi kansanedustaja Jani Mäkelän.