Gallup lupaa kokoomukselle vaalipiirissä neljännen kansanedustajan. Uusi edustaja voisi tulla Mikkelistä, mutta paikkaa tavoitellaan kiivaasti myös Etelä-Savon ulkopuolella. Länsi-Savo analysoi juttusarjassa puolueiden vaaliasetelmia Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.
Kokoomus lähtee vaaleihin aivan kärkipaikan tuntumassa. Viime viikolla Kaakon Viestinnän julkaiseman gallupin mukaan SDP piti ykköspaikkaa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mutta voittajaksi voi hyvin nousta myös kokoomus tai perussuomalaiset.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Tässä jutussa käymme kokoomuksen paikallisen tilanteen läpi viiden teeman kautta. Teemme vastaavanlaiset jutut kaikista viime vaaleissa kaakossa kansanedustajia saaneista puolueista. Jutut julkaistaan edellisten eduskuntavaalien valtasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
1. Minkälainen kilpailutilanne kokoomuksella on muihin puolueisiin nähden?
Kaakon Viestinnän helmikuussa teettämän gallupin mukaan kokoomus kisaa tiukasti SDP:n ja perussuomalaisten kanssa ykköspuolueen paikasta Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Kokoomuksen kannatusosuus gallupissa oli 21,6 prosenttia eli täsmälleen sama kuin perussuomalaisilla. SDP on edellä vajaan prosenttiyksikön päässä.
Kokoomus on isoista puolueista ainut, joka on Kaakkois-Suomessa kasvattanut kannatustaan aina vuoden 2015 eduskuntavaaleista lukien. Vuoden 2015 vaaleissa kokoomus sai vaalipiirissä 15,9 prosentin kannatuksen ja vuoden 2019 vaaleissa 18,1 prosentin kannatuksen.
Gallup-tulos lupailee kokoomukselle nyt selkeää vaalivoittoa ja neljättä kansanedustajapaikkaa vaalipiiristä. Näin kokoomus olisi ainoa puolue, joka pystyisi lisäämään paikkojaan Kaakkois-Suomessa.
2. Mitkä ovat kokoomuksen vaaliteemat?
Kokoomuksen paikalliset ehdokkaat korostavat, että työn tekemisen ja kouluttautumisen on aina oltava kannattavaa. He myös katsovat, että maan talouden tulee olla kestävällä pohjalla. Alueellisena erityisteemana nostetaan esille itäisen Suomen esteet tuulivoimarakentamisessa ja näiden ongelmien korvaaminen alueelle.
Valtakunnallisessa ohjelmassaan kokoomus katsoo, että julkisen talouden velkaantumisen suunta on muutettava. Avainasemassa tässä muutoksessa on puolueen mielestä uusi työ ja kasvu. Myös julkisen talouden menokuria tarvitaan ja tasapainotus on kokoomuksen näkemyksen mukaan tehtävä nostamatta kokonaisveroastetta.
Kokoomus haluaa Suomesta puhtaan, edullisen ja varman energian suurvallan. Turvallisuuspolitiikassa puolue painottaa Suomen kumppaneina Euroopan unionia ja Natoa. Kansainvälisen yhteistyön lisäksi kokoomus panostaisi vahvaan maanpuolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen sekä oikeusvaltion peruspilareihin.
Kokoomus katsoo, että maan kilpailukyky perustuu vahvaan sivistykseen ja korkeaan osaamiseen. Puolue haluaa jokaiselle lapselle vahvat lähtökohdat elämään laadukkaan varhaiskasvatuksen ja yksilöllisen perusopetuksen avulla.
3. Minkälaisia ehdokkaita kokoomuksella on?
Kokoomus on Kaakkois-Suomen vaalipiirissä vaaliliitossa RKP:n kanssa. Listalla on kokoomuksesta 14 nimeä ja RKP:stä yksi, kotkalainen Johan Bardy.
Etelä-Savosta ehdolla ovat mikkeliläiset Jenni Oksanen ja Oskari Valtola, pieksämäkeläinen Satu Naukkarinen, mäntyharjulainen Antti Häkkänen, sulkavalainen Mirja Anunti-Virta ja enonkoskelainen Sanni Montonen.
Mikkelin seudun ehdokkaista tunnetuin on toisen kauden kansanedustaja ja entinen oikeusministeri Antti Häkkänen. Vaikka puolue on ollut oppositiossa, Häkkänen on ollut näkyvässä roolissa. Hän on toiminut viime syksystä lähtien puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Poliittisella urallaan Häkkänen onkin profiloitunut juuri turvallisuuspolitiikkaan ja esimerkiksi oikeudellisiin kysymyksiin. Hän on koulutukseltaan lakimies. Lisäksi hän on puolueensa varapuheenjohtaja.
Mikkeliläinen työterveyslääkäri Oskari Valtola on toista kertaa mukana eduskuntavaaleissa. Vuoden 2019 jälkeen Valtola on nostanut paikallisesti profiiliaan ja hänestä on muun muassa tullut Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Viime vuoden aluevaaleissa Valtola saikin Häkkäsen jälkeen toiseksi eniten ääniä kokoomuksen listalla.
Valtola kannattaa puolueensa tavoin tiukkaa menokuria valtiontalouden suhteen. Lisäksi hän on keskittynyt työllisyyden kysymyksiin.
Myös eduskuntavaalien ensikertalainen mikkeliläinen Jenni Oksanen painottaa työhön ja Etelä-Savon elinvoimaan liittyviä kysymyksiä. Hän on kaavoituksen ja maankäytön asiantuntija: Oksanen toimii Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkönä. Hän nousi Mikkelin kaupunginvaltuustoon vuonna 2021 ja on vielä verrattain uusi nimi politiikassa.
Mikkelin seudun ehdokkaista etenkin Häkkänen ja Valtola ovat arvoiltaan varsin konservatiivisia perinteisten arvojen kannattajia.
Sulkavalainen kuntapolitiikko Mirja Anunti-Virta on kotiseudullaan tunnettu nimi. Sama pätee pieksämäkeläiseen Satu Naukkariseen sekä enonkoskelaiseen Sanni Montoseen, jotka kumpikin tulevat politiikan ulkopuolelta. Kolmikko on kuitenkin vielä suurelle yleisölle tuntematon.
Kokoomuksen listalla on seitsemän naista ja seitsemän miestä. Kokoomuksen ehdokkaiden ikähaarukka on 20–60 vuotta. Kokoomuksen listalta löytyy yhteiskunnallisten asioiden parissa jo pitkään touhunneita henkilöitä, joilla on myös suoraan politiikasta pitää kokemusta. Lisäksi kokoomuksen listalta löytyy nuorempaa kaartia, jotka ovat potentiaalisia tulevaisuuden nimiä. Listalla on myös muutama täysin politiikan ulkopuolelta tullut ehdokas.
Lisäksi ehdolla ovat kaikki kolme kokoomuksen istuvaa kansanedustajaa. Häkkäsen lisäksi myös lappeenrantalainen Jukka Kopra ja kouvolalainen Ville Kaunisto ovat vaaleissa mukana.
4. Minkälaista kamppailua puolueen sisällä käydään paikallisesti?
Gallup-tulos lupaa kokoomukselle neljää paikkaa. Kolme paikkaa mennee istuville kansanedustajille. Neljäs paikka olisi tarjolla uudelle edustajalle. Kuka se voisi olla?
Mikkeliläisellä Oskari Valtolalla on neljänteen paikkaan realistinen mahdollisuus. Edellisissä eduskuntavaaleissa Valtolan äänisaali oli noin 2 500 ääntä, mikä on hyvä tulos ensikertalaiselle. Hän kävi tiukkaa kisaa savonlinnalaisen Panu Peitsaron kanssa varakansanedustajan paikasta. Peitsaro vei voiton lopulta neljällä äänellä. Näissä vaaleissa Peitsaro löytyy liike nytin listalta.
Toisaalta äänet todennäköisesti hajoavat jonkin verran Mikkelin seudulla. Se voi kurittaa Valtolan äänisaalista. Edellisissä eduskuntavaaleissa mikkeliläiset äänestivät innokkaasti Antti Häkkästä, joka sai Mikkelissä yli 3 600 ääntä. Oskari Valtola puolestaan sai Mikkelissä 1 900 ääntä.
Jenni Oksasen äänisaalista on vaikea arvioida. Vaikka hän on vielä Mikkelissäkin suhteellisin uusi nimi, hän on tehnyt näkyvää kampanjaa sekä kentällä että sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Mikkelin seudulla voi olla kannatusta kokoomuslaiselle naisehdokkaalle. Edellisissä vaaleissa ehdolla oli Nina Rasola, joka keräsi 1 300 ääntä. Niistä valtaosa tuli Mikkelistä.
Aiemmin kokoomuksella oli pitkään Mikkelistä kansanedustaja, Lenita Toivakka. Hän toimi myös ministerinä.
5. Minkälaiset asetelmat ovat Etelä-Savon ulkopuolella?
Neljäs paikka voi hyvinkin mennä myös Etelä-Savon ulkopuolelle. Yksi mahdollinen yllätysnimi voisi olla kotkalainen Sami Ristiniemi. Hän on laajasti tunnettu varsinkin Kotkan seudulla, sillä hän pyörittää kolmea kauppaa. Hän on myös näyttelijä ja Kotkan kaupunginvaltuutettu. Edellisissä eduskuntavaaleissa kokoomus oli Kotkassa kolmanneksi suurin puolue. Tuolloin kokoomuksella ei ollut paikallista ehdokasta, vaan ääniharava alueella oli Antti Häkkänen.
Kokoomuksella ei ole tällä vaalikaudella ollut naiskansanedustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mutta nyt kaksi naisehdokasta tekee Kaakon kulmalla näkyvää kampanjaa.
Kouvolassa Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan kärkkyy neljättä paikkaa. Työnsä takia hän on näkyvä hahmo ympäri vaalipiiriä. Lisäksi hän on Kouvolan kaupunginvaltuutettu. Aluevaaleissa hän sai lähes 900 ääntä ja oli kokoomuksen listalla toisena Kymenlaaksossa.
Etelä-Karjalassa lastensuojelun työntekijä Linda Brandt-Ahde on tehnyt näkyvää kampanjaa. Lappeenrantalainen oli mukana jo edellisissä vaaleissa saaden tuolloin noin 1 600 ääntä. Viime vuoden aluevaaleissa hän keräsi lähes 600 ääntä ja oli kokoomuksen listan neljäs Etelä-Karjalassa.