Jos keskustan vaalitulos on gallupin mukainen, puolue menettää vaalipiirissä yhden paikan. Länsi-Savo analysoi juttusarjassa puolueiden vaaliasetelmia Kaakkois-Suomessa.
Keskusta lähtee vaaleihin vaikeasta paikasta. Puolue on kamppaillut valtakunnallisesti alhaisten kannatuslukujen kanssa jo pitkään. Kaakon Viestinnän viime viikolla julkaiseman gallupin mukaan keskusta on vaikeuksissa myös Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Tässä jutussa käymme keskustan paikallisen tilanteen läpi viiden teeman kautta. Teemme vastaavanlaiset jutut kaikista viime vaaleissa kaakossa kansanedustajia saaneista puolueista. Jutut julkaistaan edellisten eduskuntavaalien valtasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
1. Minkälainen kilpailutilanne keskustalla on muihin puolueisiin nähden?
Keskustalle näyttää siis käyvän Kaakkois-Suomessa, kuten koko maassa: se on putoamassa keskisuurten puolueiden joukkoon. Vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli vaalipiirin ykköspuolue 25,2 prosentin kannatuksella. Vuonna 2019 puolue oli vaalipiirin nelonen 16,6 prosentin ääniosuudella. Keskustalta hävisi 2015–2019 vaalipiirissä yli 20 000 ääntä eli kolmannes.
Kaakon Viestinnän helmikuussa teettämän gallupin mukaan keskustan laskukierre on jatkunut. Puolue sai gallupissa 13,4 prosentin kannatuksen ja olisi tämän tuloksen perusteella saamassa vaalipiiristä kaksi ehdokasta läpi. Näin keskusta menettäisi yhden kansanedustajan paikan.
Gallup-tuloksessa keskusta on edelleen vaalipiirin neljänneksi suurin puolue. Sekä ylöspäin että alaspäin on reilusti marginaalia. Jaetulla kakkostilalla oleviin kokoomukseen ja perussuomalaisiin on eroa yli kahdeksan prosenttiyksikköä. Viidentenä oleviin vihreisiin nähden keskustalla taas on etumatkaa yli seitsemän prosenttiyksikköä.
2. Mitkä ovat keskustan vaaliteemat?
Keskustan paikalliset ehdokkaat korostavat muun muassa alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä huolehtimista. Erityisesti paikallisina asioina nousevat Viitostie, Savon rata ja alempi tieverkko. Etelä-Savon ehdokkaiden teemoissa ovat esillä myös metsätalouden ja ruokatuotannon edellytykset. Alueellista elinvoimaa pitäisi kehittää myös valtion panostusten avulla ja yritysten hyvinvoinnista halutaan huolehtia.
Valtakunnallisessa vaaliohjelmassaan keskusta haluaa puolustaa Suomen huoltovarmuutta ja maan kaikkien alueiden elinvoimaa. Julkisen talouden keskusta haluaa laittaa kuntoon oikeudenmukaisella tavalla. Puolue korostaa sekä oikeutta että velvollisuutta työntekoon. Vaaliohjelmassaan keskusta esittää kahden vaalikauden mittaista talouden tervehdyttämisohjelmaa.
Keskustan vaaliohjelmassa nostetaan keskeiselle sijalle sekä koti että kotiseutu. Puolueen mielestä aluepolitiikan aika on aina. Erityistalousalueiden keskusta katsoo vahvistavan koko Suomea. Liikenneinvestoinneissa puolue painottaa olemassa olevien väylien korjaamista uusien hankkeiden sijaan.
Puolue korostaa Suomen omaa ruokatuotantoa ja omaa energiantuotantoa sekä itsenäistä metsäpolitiikkaa.
3. Minkälaisia ehdokkaita keskustalla on?
Keskusta lähtee vaaleihin täydellä 15 ehdokkaan listalla. Etelä-Savosta ehdolla ovat mikkeliläiset Tapio Honkamaa, Laura Hämäläinen ja Vesa Kallio, juvalainen Frans Jaatinen, hirvensalmelainen Maritta Mynttinen, kangasniemeläinen Susanna Pirttiaho ja savonlinnalainen Hanna Kosonen.
Mikkelissä keskustalla on kolme tunnettua ehdokasta. Politiikan saralla kokenein heistä on Laura Hämäläinen. Hän on toisen kauden kaupunginvaltuutettu Mikkelissä ja toimii parhaillaan kaupunginvaltuustoon varapuheenjohtajana. Myös eduskunta on Hämäläiselle tuttu ympäristö: hän toimii keskustan kansanedustajien Katri Kulmunin ja Joonas Köntän eduskunta-avustajana.
Hämäläinen tekee hyvin perinteistä keskustalaista politiikkaa. Toisaalta hän edustaa puolueen sisällä keskimääräistä liberaalimpaa ja vihreämpää linjaa.
Hämäläinen on myös Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu.
Mikkelistä ehdolla oleva Tapio Honkamaa on uusi nimi politiikassa. Hän lähti mukaan reilu vuosi sitten osallistuessaan aluevaaleihin.
Vaikka Honkamaa on kokematon politiikassa, hän on tunnettu nimi Mikkelissä. Lisäksi hänellä on jonkin verran verkostoja myös Mikkelin ulkopuolella. Hän on kerännyt Etelä-Savossa tunnettuuttaan erityisesti toimiessaan Länsi-Savon päätoimittajana 2006–2013. Eläkkeelle hän jäi vuoden 2021 lopussa Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittajan tehtävästä.
Myös Honkamaa painottaa perinteisiä keskustalaisia teemoja, mutta hän voisi hyvin olla kokoomuslainen. Hän on itse kertonut pohtineensa puoluevalintaa kokoomuksen ja keskustan välillä. Lopulta puoluevalinnan ratkaisi se, että Honkamaan mielestä kokoomusta ei kiinnosta kehäkolmosen ulkopuoliset asiat.
Honkamaalla on suuri vaalibudjetti käytössään, noin 50 000–60 000 euroa.
Kolmas mikkeliläinen ehdokas on maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n Etelä-Savon alueen toiminnanjohtaja Vesa Kallio. Hänen politiikkansa painopistettä ei tarvitse arvailla: keskiössä ovat maatalous ja metsät.
Kallio on ehdolla eduskuntaan nyt ensimmäistä kertaa. Kuntavaaleissa hän on ollut ehdolla kaksi kertaa: 1990-luvulla Kangasniemellä ja myöhemmin Savonlinnassa. Kummissakaan vaaleissa hänen äänimääränsä ei riittänyt valtuustopaikkaan.
Kallio on tunnettu nimi työnsä takia ja erityisesti juuri keskustan kannattajien keskuudessa ympäri Etelä-Savoa. Kallion työ on edunvalvontaa, ja hänen voikin katsoa käyneen eräänlaista vaalikampanjaa koko työuransa ajan.
Frans Jaatinen, Maritta Mynttinen ja Susanna Pirttiaho kerännevät ääniä kotiseuduillaan, mutta he eivät ole tunnettuja laajemmin vaalipiirissä. Jaatinen on keskustan listan ainoa viljelijä.
Keskustan listalta löytyy seitsemän miestä ja kahdeksan naista. Keskustalaisten ehdokkaiden ikähaarukka on 18–68 vuotta. Istuvista kansanedustajista jatkoa työlleen hakevat lappeenrantalainen Ari Torniainen ja savonlinnalainen Hanna Kosonen. Pertunmaalainen Jari Leppä ei enää lähtenyt ehdolle.
4. Minkälaista kamppailua puolueen sisällä käydään paikallisesti?
Mikäli vaalitulos on Kaakon Viestinnän gallupin kaltainen, keskusta menettäisi yhden paikan. Vahvimmin paikoissa ovat keskustassakin kiinni nykyiset kansanedustajat. Tosin, etenkin Ari Torniaisen palli saattaa hyvinkin heilua. Hän sai viime vaaleissa noin 4 400 ääntä ja se ei välttämättä nyt riitä.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä nimenomaan Etelä-Savo on ainakin ennen ollut keskustalle vahvaa aluetta, ja maakunnasta voisi siis ajatella mahdollisen haastajan tulevan. Lisäksi Lepän poisjäännin myötä Mikkelin seudulla on mahdollisesti tuhansia ääniä etsimässä uutta kotia.
Mikkelin kolmikko yrittää varmasti iskeä juuri tähän. Ongelma heidän kannaltaan on juuri se, että heitä on kolme. Kun äänet jakautuvat, yhdenkään ehdokkaan äänimäärä ei ehkä riitä läpimenoon.
On vaikea arvioida kolmikon äänisaalista tai paremmuusjärjestystä. Varsinkin Honkamaan ja Kallion menestys on arvoitus, sillä kummankaan suosiota ei ole aiemmin tällä tasolla mitattu.
Kallio hyötyy luonnollisesti asemastaan ja tunnettuudestaan. Hän kerännee ääniä ympäri Etelä-Savoa. Varmaa ei kuitenkaan ole se, että asema muuttuisi suoraan ääniksi. Lauantain Länsi-Savon ilmoituksessa Lepän nimi näkyi Kallion tukijalistalla. Silläkin saattaa olla vaikutuksensa.
Honkamaan osalta jotakin kertoo viime vuoden aluevaalien tulos. Hän sai 475 ääntä, mikä on vaalien ensikertalaiselle varsin hyvä tulos. Lisäksi hän jätti taakseen monta tunnettua keskustalaista, esimerkiksi Laura Hämäläisen.
Eduskuntavaalit ovat kuitenkin eri asia kuin keskustalle suotuisat aluevaalit. Lisäksi Honkamaan kohdalla yksi kiinnostava kysymys on, kuinka hänen kokoomus-keskustalainen profiilinsa uppoaa äänestäjiin.
Laura Hämäläisen äänisaalis edellisissä eduskuntavaaleissa oli vaisu, 918 ääntä. On vaikea arvioida, kuinka hänen äänimääränsä kehittyy tänä keväänä. Jotakin hänen kannatuksestaan kertoo se, että vuoden 2021 kuntavaaleissa hän sai keskustalaisista toiseksi eniten ääniä Mikkelissä. Se nosti hänet kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon.
Lisäksi keskustan eteläsavolaisten jäsenten keskuudessa Hämäläisellä on kannatusta. Hän oli selvä ykkönen viime keväänä, kun keskustan jäsenet äänestivät puolueen kansanedustajaehdokkaista. Siinä vaalissa Honkamaa jäi kauas taakse. Vesa Kallio ei ollut tässä mittelössä mukana, sillä hänet asetti ehdolle Itä-Savon piiri.
5. Minkälaiset asetelmat ovat Etelä-Savon ulkopuolella?
Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat keskustalle heikkoja alueita. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, minkälaiseen äänisaaliiseen yltää entinen kansanedustaja, kouvolalainen Markku Pakkanen. Vuoden 2019 vaaleissa Pakkanen jäi Ari Torniaisesta vain muutaman sadan äänen päähän.
Juttua muokattu 19.3. kello 9.56: Tarkennettu Honkamaan ja Hämäläisen edellisten vaalien äänimääriä.