Lumin kuolemasta on nyt reilut kaksi viikkoa. Äiti haluaa kertoa tyttärensä tarinan suojellakseen muita lapsia.
– Äiti, miks me ollaan täällä?
Pienen pojan ihmettely jyväskyläläisen kerrostalon takapihalla torstai-iltana tiivisti kysymyksen, joka on tällä hetkellä monien mielessä.
Vielä helmikuun lopussa 4-vuotias Lumi hiihti ja laski kotipihassaan mäkeä. Nyt mäen päälle muodostui kynttilämeri, kun satakunta naapuruston asukasta jonotti halaamaan osanottonsa tytön äidille ja läheisille. Lumi kuoli keskiviikkona 1. maaliskuuta Sairaala Novassa saatuaan streptokokki A -bakteerin.
Elina Liimatainen järjesti tyttärelleen hiljaisen hetken saatuaan satoja viestejä ja tiedusteluja siitä, missä Lumia voisi muistaa.
– Olen saanut tosi paljon lohdutusta ja voimaa ihmisten viesteistä ja myötäsurusta. Sanoin aina Lumillekin, että elämässä kaikista tärkeintä on rakkaus, hän miettii.
Vaikka tyttären kuolemasta on nyt kulunut vasta reilut kaksi viikkoa, haluaa Liimatainen kertoa oman kokemuksensa asioista avoimesti suojellakseen muita lapsia.
Yksinhuoltajaäiti ja tytär olivat tiivis perhe. Ainoa lapsi oli äidin aarre, jonka kanssa taloushallinnon alalla työskennellyt Liimatainen oli kotona hoitovapaalla tämän kolmen ensimmäisen ikävuoden ajan.
Pähkinäallergiaa lukuun ottamatta Lumi oli perusterve lapsi, joka sai kaikki normaalit rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.
Päiväkotiin Lumi meni vuosi sitten, minkä jälkeen hän sairasti tavanomaisia lastentauteja, kuten korvatulehduksen. Mitenkään erikoiselta tilanne ei vaikuttanut torstaina 23. helmikuuta, jolloin äiti vei Lumin lääkäriin takapuolessa ilmenneen kutinan vuoksi.
Lääkäri määräsi ulkoisen tutkimuksen perusteella löytyneisiin haavaumiin hoidoksi Bepanthen-voidetta.
Pinnallisesti voide helpotti kutinaa ja viikonloppuna äiti ja tytär touhusivat normaalisti – kävivät hiihtämässä, luistelemassa, pelaamassa sulkapalloa ja retkeilivät Ladun majalle paistamaan makkaraa.
– Lumi oli tavalliseen tapaansa tosi aktiivinen, iloinen ja virkeä, Liimatainen muistelee.
– Sitten tuli tuhon päivä.
Lumi valitti maanantai-iltana kurkkukipua, ja äiti mittasi lapsella olevan lämpöä 37,5 astetta. Kipulääkkeestä huolimatta kuume oli noussut aamulla 39 asteeseen. Lumi kertoi pään olevan kipeä, ja hän oksenteli. Iho oli "kananlihalla" ja pulssi korkea.
Lumilla oli yksityinen sairausvakuutus, jonka terveysneuvontapuhelimesta äiti tiedusteli toimintaohjeita.
– Liikkeellä kerrottiin olevan norovirusta. Oksentelu loppui, ja illalla Lumi yritti syödä vesimelonia, hän kertoo.
Myöhemmin illalla Lumin hengitys vaikutti tiheältä ja pinnalliselta, ja äiti hälytti ambulanssin. Koska ensitutkimuksissa happisaturaatio ei näyttänyt hälyttävältä, kehotettiin heitä hakeutumaan omalla autolla päivystykseen.
Verensokeriksi mitattiin kuitenkin vain 1,6. Kun samalla lapsen ihonväri muuttui harmaaksi ja ihoon jäi kosketuksesta valkoisia painaumia, kuljetettiin heidät lääkärin konsultoinnin jälkeen nopeasti päivystykseen.
Päivystyksessä oireita ilmeni nopeasti lisää. Lumin iho muuttui laikukkaaksi ja siihen muodostui rakkomaisia pisteitä.
– Silmät näyttivät siltä, että taju on lähtemässä. ”Hyvin” hän vastasi silti hauraalla äänellä, kun kysyttiin vointia, Liimatainen sanoo.
Kun Lumi siirrettiin teho-osastolle ja kytkettiin hengityskoneeseen, ehti äiti hetkeksi helpottua.
Sitten kone alkoi huutamaan, ja alkoi elvytys.
Liimataisen mukaan elvytys lopetettiin noin tunnin jälkeen ja Lumi kuoli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tueksi saapuivat hänen äitinsä ja tämän avomies, Lumille tärkeät mummo ja pappa.
– Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei tilanne tuntunut todelliselta. Tämänhän piti olla norovirus. Vajaat 1,5 vuorokautta kuumeen nousemisesta hän oli kuollut.
Sairaalasta tarjottiin kriisiapua, mutta tärkeäksi kannattelijaksi saapui ystävä, joka viipyi Liimataisen luona viikon.
Liimataisen tietojen mukaan Lumille on tehty ruumiinavaus ja virallinen kuolinsyy selviää, kun omaiset aikanaan saavat kuolintodistuksen. Liimataiselle sairaalan infektiolääkäri soitti kuolemaa seuranneena päivänä ja kertoi kuolinsyyksi ”invasiivisen A-streptokokin”. Tietoa bakteerin kannasta tai tyypistä hän ei ole saanut.
– Jos ensimmäisellä lääkärikäynnillä olisi otettu viljelynäyte, olisi siinä todettu A-streptokokki eli niin sanottu peppuangiina. Lumi olisi saanut antibiootit ja olisi elossa, äiti uskoo.
Hän ymmärtää, ettei asian tiimoilta haluta lietsoa turhaa hysteriaa, mutta ihmettelee silti, ettei asiasta ole tiedotettu. Tämä siitäkin huolimatta, että hän on osaltaan antanut siihen luvan. Hän itse on kokenut vastuulliseksi ja merkitykselliseksi tiedottaa asiasta asuinalueensa Facebook-ryhmissä ja vastata epätietoisten ja huolestuneiden vanhempien kyselyihin.
– Infektiolääkäri kertoi puhelimessa, että nyt epidemia yritetään pysäyttää. Miten se yritetään pysäyttää, jos kenellekään ei kerrota mitään? Ja vaikka nyt on sanottu, kuinka harvinaista on, että lapsi kuolee bakteeriin, ei Lumin kuolema tarkoita sitä, etteikö joku muukin voi siihen kuolla, hän miettii.
Jos haluat auttaa, hyväntekeväisyysjärjestö We4you on avannut keräyksen Lumin hautajaiskuluja ja hautakiveä varten. Keräys on avoinna 18.3.–23.3. Lisätietoja siitä löytyy internetistä sivulta we4you.fi.