Jos vaalien tulos on gallupin kaltainen, vasemmistoliitto voi uhata suurempien puolueiden asemaa. Länsi-Savo analysoi puolueiden vaaliasetelmia Kaakkois-Suomessa.
Vaalipiirin pienet puolueet lähtevät haastavasta tilanteesta eduskuntavaaleihin. Kaakon Viestinnän julkaiseman gallupin mukaan yksikään vaalipiirin pienemmistä puolueista ei ole saamassa kansanedustajaa. Ainoastaan vasemmistoliitto voisi nousta hätyyttelemään suurempien puolueiden asemaa.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona. Kaakkois-Suomen vaalipiiristä on eduskuntavaaleissa mukana kymmenen sellaista puoluetta, jotka eivät viime vaaleissa saaneet täällä läpi kansanedustajaa. Tässä jutussa käymme läpi näiden puolueiden paikallista tilannetta neljän teeman kautta.
Länsi-Savo on julkaissut aiemmin analyysit kaikista viime vaaleissa kansanedustajan saaneista puolueista.
1. Minkälainen on kilpailutilanne?
Kaakon Viestinnän helmikuussa teettämän gallupin mukaan mikään pienistä puolueista ei olisi edelleenkään saamassa kansanedustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Lähimpänä edustajapaikkaa on gallupin mukaan vasemmistoliitto, jolla on 4,9 prosentin kannatuksella vain noin prosenttiyksikön verran kirittävää vihreisiin. Kristillisdemokraatit ovat puolestaan 3,9 prosentin kannatuksella vasemmistoliiton takana prosenttiyksikön verran.
Liike nytin gallupkannatus ei myöskään lupaile läpimenoa Kaakkois-Suomessa. Puolueen kannatusosuus oli gallupissa 2,3 prosenttia. Loput pienpuolueet olisivat gallupin mukaan keräämässä vaalipiirin äänistä yhteensä 3,8 prosentin osuuden.
Pienten puolueiden gallupkannatuksessa ei ole merkittäviä muutoksia vuoden 2019 vaaleihin. Vasemmistoliitto ja liike nyt ovat hieman kasvattaneet suosiotaan ja kristillisdemokraattien kannatus on hieman laskenut.
2. Mitkä ovat puolueiden vaaliteemat?
Vasemmistoliitto korostaa erityisesti tasa-arvoa, vapautta ja kestävää kehitystä.
Kristillisdemokraatit haluavat rakentaa Suomesta inhimillistä, oikeudenmukaista, perheystävällistä ja yritteliästä lähimmäisyhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen arvo tunnustetaan ja kaikilla on turvallista elää.
Liike nyt sanoo olevansa vaihtoehto vanhojen puolueiden politiikalle ja tekevänsä politiikkaa ideologioiden sijaan asiat edellä.
Suomen kommunistinen puolue sanoo toimivansa demokratian puolesta suuryhtiöiden valtaa vastaan ja haluavansa pysäyttää hintojen nousun sekä ilmastokriisin etenemisen.
Valta kuuluu kansalle -puolueen tavoitteena on lisätä suoraa demokratiaa esimerkiksi kansanäänestysten muodossa.
Korjausliike sanoo haluavansa korvata sosiaalidemokraattisen verovaltion perhekeskeisellä hyvinvointiyhteiskunnalla ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia hyvään elämään ilman turhaa sääntelyä ja byrokratiaa.
Kristallipuolueen tärkeimmät päämäärät ovat kansan viisauden hyödyntäminen, sydämen ohjaama päätöksenteko ja luontaisten hoitomuotojen tukeminen.
Vapauden liiton päätavoitteita ovat Suomen valtiollisen vapauden ja yksilöä koskevien vapauksien puolustaminen ja edistäminen.
3. Minkälaisia ehdokkaita puolueilla on?
Kristillisdemokraateilla, vasemmistoliitolla ja liike nytillä on täydet 15 ehdokkaan listat.
Kristillisdemokraateista Etelä-Savosta ehdolla ovat mikkeliläinen Liisa Ahonen, juvalainen Aila Asikainen, pieksämäkeläinen Päivi Kovanen sekä savonlinnalaiset Liisa Hirvonen ja Jouni Koskela. Mikkelissä vaikuttanut Sanna-Mari Hokkanen on ehdolla Etelä-Savossa, vaikka hänen kotipaikkansa on nykyään Helsingissä.
KD:n listalla on mukana kokeneita ehdokkaita. Liisa Ahonen, Aila Asikainen, Jouni Koskela ja Päivi Kovanen olivat mukana jo vuoden 2019 vaaleissa. Tuolloin eniten ääniä keräsi Jouni Koskela, joka sai noin 1300 ääntä. Se ei kuitenkaan riittänyt lähellekään läpimenoa.
Monella KD:n ehdokkaista on myös vankkaa kokemusta kotikuntansa valtuustoista, ja näin ollen he ovat tunnettuja nimiä kotikunnissaan.
Vasemmistoliiton Etelä-Savon ehdokkaat ovat pieksämäkeläiset Esa Annala ja Risto Mykkänen sekä savonlinnalainen Sanna Niemelä.
Heistä Risto Mykkänen oli ehdolla myös edellisissä eduskuntavaaleissa, ja hän on myös Pieksämäen kaupunginvaltuutettu. Viime eduskuntavaaleissa hän sai reilut 500 ääntä. Myös Sanna Niemelä on Savonlinnan kaupunginvaltuutettu ja omalla kotiseudullaan tunnettu nimi.
Liike nytin eteläsavolaiset ehdokkaat ovat mikkeliläinen Satu Taavitsainen, hirvensalmelainen Jani Hotanen ja savonlinnalainen Panu Peitsaro.
Sekä Taavitsainen että Peitsaro ovat varakansanedustajia. Taavitsainen sai edellisissä eduskuntavaaleissa reilut 5400 ääntä SDP:n listalla. Suuresta äänipotista huolimatta Taavitsainen putosi pois eduskunnasta varaedustajan paikalle.
Peitsaro puolestaan sai kokoomuksen listalla noin 2500 ääntä ja kävi varakansanedustajan paikasta tiukkaa kisaa mikkeliläisen Oskari Valtolan kanssa. Lopulta Peitsaro sai neljä ääntä enemmän kuin Valtola ja nousi kokoomuksen varakansanedustajaksi. Myöhemmin hän loikkasi liike nytin riveihin.
Taavitsainen on pitkän linjan vasemmisto-demari. Hän loikkasi liike nytiin tammikuussa. SDP ei huolinut häntä ehdolle eduskuntavaaleihin toimintansa takia. Hän syytti puoluetoveri Jarno Strengelliä seksuaalirikoksesta Facebookissa. Poliisi tutki asiaa, mutta ei nähnyt syytä aloittaa Strengellistä tutkintaa. Sen sijaan Taavitsaisesta poliisilla on menossa esitutkinta kunnianloukkauksesta.
Taavitsainen on kampanjoinut vaalien alla perinteisesti toreilla ja myös sosiaalisessa mediassa. Hän on pitänyt samoja teemoja esillä kuin piti ennen SDP:n riveissä. Näin siitäkin huolimatta, että liike nytin voisi sijoittaa arvoiltaan aivan eri sarjaan kuin SDP:n vasemmistosiiven. Liike nyt määrittelee itseään esimerkiksi markkinatalousmyönteiseksi ja moni liike nytin ehdokas on kokoomustaustainen.
Jani Hotanen tunnetaan Hirvensalmella, mutta hän tuskin kerää kannatusta laajemmin vaalipiirissä.
Valta kuuluu kansalle -puolueella on yhdeksän ehdokasta vaalipiirissä. Etelä-Savossa ehdolla ovat mikkeliläiset Samu Myyryläinen ja Esa Pietikäinen, juvalainen Ano Turtiainen sekä savonlinnalaiset Jani Kuusela ja Mari Makkonen.
Heistä tunnetuin nimi on juvalainen kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2019 perussuomalaisten listalta. Perussuomalaiset kuitenkin erotti hänet puolueesta vuonna 2021. Tämän jälkeen Turtiainen perusti VKK:n.
Eduskunnassa Turtiainen on profiloitunut lähinnä koronatoimien ja Suomen Nato-jäsenyyden äänekkäänä vastustajana. Turtiainen on Venäjä-mielinen ja hän on aiemmin esiintynyt Venäjän propagandaa tukevilla videoilla.
Vaalien alla häntä ei ole näkynyt kampanjoimassa Mikkelin seudulla. Turtiainen ei myöskään harrasta vaalimainontaa tienvarsilla, lehdissä tai sosiaalisessa mediassa. Hän ei myöskään ollut puolueen puheenjohtajana edustamassa VKK:ta Yleisradion pienpuoluetentissä.
Sen sijaan Turtiainen on julkaissut nettiin videoita. Videoissa hän on viime aikoina puhunut esimerkiksi Jumalasta ja uskonkriisistään, jossa perkele yritti horjuttaa hänen uskoaan.
Lisäksi hän on esittänyt arvioitaan maailman ja Suomen turvallisuustilanteen kehityksestä. Viime perjantaina julkaistussa videossa hän arvioi kolmannen maailmansodan alkavan, koska Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ja Venäjän presidentti Vladimir Putinista on annettu kansainvälinen pidätysmääräys.
Vapauden liitolla ja kristallipuolueella on vaaliliitto Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Vapauden liitolla on kymmenen ehdokasta Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Etelä-Savossa ehdolla ovat mikkeliläinen Jussi Marttinen sekä pertunmaalainen Otso Paakkinen.
Tunnetuin nimi heistä on mikkeliläinen kaupunginvaltuutettu Jussi Marttinen. Hän oli aiemmin perussuomalaisten jäsen, mutta joutui vaihtamaan puoluetta, kun poliisi pysäytti hänet liikenteen seasta ja aloitti esitutkinnan rattijuopumuksesta. Marttinen kertoi ajaneensa autoa huumausaineen vaikutuksen alaisena. Tätä ei perussuomalaisia hyväksytty ja Marttinen loikkasi VKK-puolueeseen. Hän kuitenkin jätti VKK:n tämän vuoden alussa ja nyt hän on vapauden liiton ehdokkaana. Etelä-Savon käräjäoikeus käsittelee Marttisen rattijuopumusta tällä viikolla.
Kristallipuolueella on vaalipiirissä neljä ehdokasta. Etelä-Savossa ehdolla ovat mikkeliläiset Marjo-Riina Alhainen ja Titta Puustinen sekä pieksämäkeläinen Hanna Nykänen.
Korjausliikkeellä on viisi ehdokasta vaalipiirissä. Etelä-Savossa on ehdolla kaksi ehdokasta Mikkelin seudulta: hirvensalmelainen Jouni Kuitunen sekä mikkeliläinen Markku Siitari.
SKP:lla kuusi ehdokasta vaalipiirissä. Heistä Jonna Pöyry, Ano Väisänen ja Teija Väisänen asuvat Mäntyharjulla.
Liberaalipuolueella on neljä ehdokasta vaalipiirissä. He kaikki tulevat Kymenlaaksosta.
4. Minkälaista tulosta pienemmiltä puolueilta voi odottaa?
Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valitaan kevään vaaleissa 15 kansanedustajaa, mikä on kaksi vähemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa. Tilanne on siis aiempaa vaikeampi ihan kaikille puolueille, mutta erityisesti pienemmille.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä puolueen pitää saada arviolta reilut viisi prosenttia kaikista annetuista äänistä, jotta se voisi saada yhden kansanedustajan sisään. Viime vaalien perusteella se tarkoittanee noin 12 000:ta ääntä, mikä on kova tavoite.
Jos vaalien tulos mukailisi Kaakon Viestinnän gallupia, yllätyksen mahdollisuus on vasemmistoliitolla. Kuka läpimenijä voisi sitten olla?
Vasemmistoliiton eteläsavolaiset ehdokkaat eivät nouse puolueen sisäisessä järjestyksessä kärkeen. Kymenlaakso sen sijaan on vasemmistoliitolle perinteisesti vahvaa aluetta.
Esimerkiksi kotkalainen Joona Mielonen voi yltää hyvään tulokseen. Hän oli mukana myös edellisissä eduskuntavaaleissa ja keräsi hyvän äänimäärän, lähes 2300 ääntä.
Etelä-Savon kannalta katseet kannattaa pitää myös liike nytissä. Vaikka puolueelle lienee lähes mahdoton tehtävä saada oma kansanedustaja sisään, paikallisesti riittää kiinnostavaa seurattavaa.
Kiinnostava kysymys on, miten Satu Taavitsaisen käy. Varmaa on, että SDP:lle uskolliset äänestäjät eivät seuraa Taavitsaista liike nytiin. Toisaalta Taavitsaisella lienee kannattajakuntaa, joka ei ole puolueuskollista. Taavitsaisen äänimäärään voi lisäksi vaikuttaa myös se, että nettikirjoittelunsa takia hän menetti Mikkelissä kaikki keskeiset vallanpaikat. Samanlaiset prosessit ovat menossa parhaillaan maakuntatasolla.
Liike nytin kannalta on myös olennaista, miten Panu Peitsaron äänimäärä kehittyy. Viime vuoden aluevaaleissa hän kipusi koko maan ääniharavien joukkoon saaden noin 3400 ääntä. Toisaalta aluevaalit ovat aivan eri asia kuin eduskuntavaalit.
Istuvan kansanedustajan Ano Turtiaisen kohtalo kiinnostaa valtakunnallisestikin. Huomionarvoista on, että koko maan tasolla uusi puolue menestyi vuoden 2022 aluevaaleissa hyvin ensikertalaiseksi. Puolue sai yhteensä kymmenen aluevaltuutetun paikkaa eri puolelle Suomea. Etelä-Savossa puolue ei kuitenkaan menestynyt.
Viime vuoden jälkeen puolue on kuitenkin natissut liitoksissaan. Helmikuussa moni puolueen kantavista jäsenistä sekä usea kansanedustajaehdokas jätti puolueen.