Yksi ratkaisu äänestysaktiivisuuden nostoon voisi olla äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen, ehdottaa tutkijatohtori Hannu Lahtinen.
Keskellä kiivasta kampanjaviikkoa Mikkelin Laajalammella on hiljaista. Kaituentien varrella ei törmää vaalimainoksiin ja kaupan piha on tyhjä. Ei telttoja, grillejä tai muita merkkejä eduskuntavaaleista.
Salen pihan poikki kävelee maahanmuuttajataustainen nuorison edustaja. Hän on ollut Suomessa vain vajaat kaksi vuotta, mutta on hyvin kartalla sunnuntain vaalipäivästä.
– Olen katsonut poliitikkojen debatteja Tiktokista, hän naurahtaa.
Länsi-Savo lähti Laajalammelle selvittämään, miksi alueen äänestysinto on vaisuinta laatua Mikkelissä. Kaupunginosan äänestysaktiivisuus on laskenut tasaisesti viime vuosien aikana.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Laajalammen äänestysprosentti oli 61,9. Tuolloin vain Pellosniemellä äänestettiin vähemmän. Sekä vuoden 2021 kuntavaaleissa että viime vuoden aluevaaleissa Laajalammen äänestysalueen äänestysaktiivisuus oli Mikkelin alhaisin. Aluevaaleissa enää noin kolmasosa Laajalammen äänioikeutetuista kävi antamassa äänensä.
Eri vaalien äänestysprosentit eivät ole keskenään suoraa vertailukelpoisia, mutta antavat jonkinlaista käsitystä ihmisten äänestysinnosta.
Ne äänestävät, joilla menee hyvin
Salen kassalla työskentelee myyjä Sari Nurminen. Hän on havainnut vaalimainosten puutteen Laajalammen ympäristöstä. Nurminen ei asu itse Laajalammella vaan ajelee sinne päivittäin töihin. Hän on huomannut, että muualla Mikkelissä ehdokkaiden mainoksia on pitkin teiden varsia.
– Esimerkiksi Kirkonvarkauden kohdalla on tienvarret tykitetty mainoksia täyteen, hän toteaa.
Vaikka ehdokkaat eivät Laajalammen alueella mainosta esimerkiksi teiden varsilla, on heitä käynyt kampanjoimassa. Nurminen laskee, että kaupan pihalla on käynyt kristillisdemokraattien, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan ehdokkaita.
– Kyllä nyt on ollut aktiivisempaa kuin esimerkiksi aluevaaleissa. Ehdokkaat haluavat näyttäytyä, kun on isompi aluekin, hän pohtii.
Aluevaaleissa vaalipiirinä oli Etelä-Savon maakunta. Eduskuntavaaleissa vaalipiiri on tosiaan suurempi: Etelä-Savon lisäksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat.
Tilastot sanovat, että täällä on alhainen äänestysprosentti. Mistähän se johtuu?
– Tästä väestörakenteesta varmaan. Täällä asuu myös opiskelijoita, maahanmuuttajia ja ihan syrjäytyneitä, Nurminen arvioi.
Tutkimus tukee Nurmisen havaintoa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hannu Lahtinen on tutkinut ihmisten osallistumista vaaleihin ja eri ryhmien äänestyskäyttäytymistä.
– Nyrkkisääntö on, että ne ihmiset äänestävät, joilla menee hyvin ja jotka ovat kiinnittyneitä tähän yhteiskuntaan. Esimerkiksi korkeasti koulutetut, hyvätuloiset, naimissa olevat keski-ikäiset ja työssäkäyvät, Lahtinen kertoo.
Tilastollisesti matalaa äänestysaktiivisuutta tavataan iäkkäiden ihmisten tai toisaalta noin 20-vuotiaiden joukossa. Äänestysinto on matalaa myös esimerkiksi työttömien, maahanmuuttajien, pienituloisten ja peruskoulun varassa elävien keskuudessa.
Laajalammella myös paljon innokkaita äänestäjiä
Kaupan pihasta lähdettäessä kohti Laajalammen asuinalueita, silmiin osuvat ensimmäiset merkit vaaleista. Kadun varressa on kaupungin pystyttämä teline, jossa on vieri vieressä puolueiden julisteita. Sauvakävelyllä oleva lenkkeilijä pysähtyy katselemaan julisteita. Hänkin aikoo äänestää, ja puoluekin on jo katsottu.
Hetken päästä energinen mimmijengi ilmestyy näkyviin toisella puolen katua. Marita Tarkiainen, Pirkko Kyyrö, Ritva Kääriäinen ja Merja Markevitsch ovat tulossa tuolijumpasta entiseltä Laajalammen kaupalta.
– On äänestetty jo ennakkoon, nelikko julistaa yhdestä suusta.
He eivät asu Laajalammella vaan viereisillä asuinalueilla. He pohtivat hetken, mistä alueen heikko äänestysinto johtuu, mutta vaikeaan kysymykseen ei ole helppo löytää vastausta.
Omakotitalonsa pihalta löytyy alueella asuva Mikko Kiiski. Hän on lopettanut jo päivän työt, mutta päivän toinen urakka on parhaillaan menossa lumien työntelyn muodossa. Myös hän miettii hetken Laajalammen matalaa äänestysintoa.
– En osaa sanoa. Itse äänestän aina ja olen jälkikasvulle sanonut, että oma homma on hoidettava. Ajattelen niin, että kun äänestää, sitten on myös oikeus valittaa, Kiiski naurahtaa.
Hän arvioi, että Laajalammen matalaan äänestysprosenttiin voisi vaikuttaa alueella asuvien maahanmuuttajien määrä.
Kiiski aikoo mennä äänestämään sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä Kattilansillan päiväkodille. Hän päättää kohteensa puolue edellä.
– Lähtökohtana on ajatus, että on oltava mikkeliläinen ehdokas. Kyllä sitä mieluiten äänestää henkilöä kotikyliltä, Kiiski toteaa.
Matka jatkuu syvemmälle Laajalammelle. Kerrostalojen pihalla Kari Järvi nousee autostaan. Myös hän aikoo äänestää varsinaisena vaalipäivänä. Järvi on äänestänyt samaa puoluetta 19-vuotiaasta lähtien. Hänelle on tärkeää äänestää mikkeliläistä ehdokasta.
Mistähän johtuu, että Laajalammella on matala äänestysprosentti?
– Välinpitämättömyyttä. Ei uskota siihen, että äänestämisestä on mitään hyötyä. Vaikka siitä nimenomaan on, Järvi toteaa.
Äänestysikärajan laskeminen voisi auttaa
Järven arvio osuu oikeaan myös tutkimuksen valossa. Yksi syy äänestämättömyyteen on motivaation puute.
– Eli kokevatko ihmiset, että äänestämällä voi vaikuttaa. Voi olla, että he eivät luota poliittiseen järjestelmään. Ja se on toki luonnollista esimerkiksi huono-osaisille. Jos kokee, että järjestelmä potkii päähän, ihmiset eivät halua osallistua, tutkijatohtori Lahtinen kuvailee.
Lisäksi moni kokee, että poliitikot eivät ole kiinnostuneita heidän asioistaan ja politiikkaa voi olla ylipäätään vaikea ymmärtää. Kun kaikkien ääni yhteiskunnassa ei kuulu, siitä seuraa eräänlainen päättymätön kierre. Äänestämättömien ääni ei kuulu eduskunnassa, josta seuraa se, että heidän etujaan ei myöskään kukaan aja Arkadianmäellä.
– Järjestelmä tuottaa entistä enemmän politiikkaa, joka ei kuuntele. Se johtaa vielä alhaisempaan luottamukseen ja vielä haluttomampaan äänestykseen, Lahtinen sanoo.
Hän pitää kuitenkin positiivisena sitä, että viime eduskuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
– Se on mielenkiintoinen signaali. Mutta se, mistä voisin olla huolissani, on suuret sosioekonomiset erot esimerkiksi eri koulutusryhmien välillä. Viime vuosikymmenenä koulutusryhmien välinen ero taas kasvoi, että kyllä tämä tilanne elää.
Lahtinen pohtii, että yksi ratkaisu äänestysaktiivisuuden nostoon koko maan tasolla voisi olla äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Siitä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallasta.
– Kun oppivelvollisuusikää nostettiin, niin varsinkin heikompiosaisista taustoista tulevat ovat vielä koulun tavoitettavissa. Ja äänestäminen taas on sitä, että kun sen tavan oppii, niin sitä on helppo jatkaa.
