Seurakuntapastori Eija Juuma on siunannut hautaan pienen lapsen ja vie ehtoollista salkussaan hoivakoteihin – Länsi-Savo seurasi kaksi päivää mikkeliläispapin kannoilla
Riviluterilainen kohtaa papin yleensä elämän virstanpylväiden kohdalla: ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Mutta muuttuuko papin tehtävä, kun kirkon jäsenmäärä ja merkitys yhteiskunnassa vähenevät? Eija Juuma ei siihen usko.
Suntio Eija-Liisa Tiilikka ottaa henkarista esiin valkoisen alban ja auttaa sen seurakuntapastori Eija Juuman päälle. Sen päälle asetellaan haaleanbeige stola, ja papin jumalanpalvelusasu on silattu. Kasukan Juuma jättää väliin, sillä päivä on kuuma ja aurinkoinen.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.