Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pelaajien vanhempien paine oli liikaa – Justice Graham keräsi oman joukkueen, joka myy amerikkalaista koripallounelmaa Suomessa

– NBA, Morris Ugusuk, 17, lataa tavoitteekseen.

Vain kolme suomalaista, Lauri Markkanen, Erik Murphy ja Hanno Möttölä, on pelannut koripallon yhdysvaltalaisessa tähtiliigassa. Silti Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa opiskeleva nuorukainen, joka ei ollut vuosi sitten pelannut ainuttakaan nuorten maaottelua, pitää päämääräänsä hyvin realistisena.

Ugusuk ei ole Omnian ainoa NBA-unelmoija, vaan lukuisat Omnia Basketball Academyn (OBA) pojat tähtäävät yhdysvaltalaisen yliopiston kautta koripallon huipulle.

Suomessa on kourallinen Omnian kaltaisia toisen asteen opiskelupaikkoja, jotka tukevat urheilijanuorten uraa. Koripallolle luotiin oma ohjelma, kun Mäkelänrinteen lukion yhteyteen perustettiin miesten 1. divisioonaa pelaava HBA-Märsky, joka on nyt jo vuosikymmenen haalinut lupaavimmat A-ikäiset riveihinsä. Esimerkiksi vuonna 2019 alle 18-vuotiaiden poikien EM-joukkueeseen valittiin vain neljä sellaista pelaajaa, jotka eivät myöhemminkään edustaneet HBA:ta.

Märsky on eittämättä tuottanut ja tuottaa jatkuvasti useita laatupelaajia, ja keskeinen ero HBA:n ja OBA:n välillä onkin historian, rahoituksen sekä aseman ohella se, etteivät Omnian urheilijat ole tähtiä sinne jo mennessään vaan vasta sieltä poistuessaan.

Määräilevät vanhemmat

OBA yhdistetään Omniaan, mutta sen synty ja toiminta henkilöityvät voimakkaasti yhdysvaltalaiseen Justice Grahamiin. Graham, 42, pelasi Suomessa Korisliigaa sekä 1. divisioonaa ja päätyi pelaajauransa jälkeen juniorivalmentajaksi.

Kaudella 2017–18 hän valmensi Pussihukissa, missä nuorten urheilun yksi keskeisimmistä ongelmista alkoi häiritä liikaa.

– Vanhemmat, jotka eivät välttämättä tiedä lajista, valittavat ja vaativat paljon. Koska he maksavat yhtä paljon, heidän lastensa on saatava yhtä paljon peliaikaa, hän kuvailee.

Graham myös huomasi, etteivät hänen mielestään lahjakkaat pelaajat saaneet tarpeeksi peliaikaa. Yhdessä silloisen PuHu-joukkueensa osan vanhemmista ja pelaajista kanssa syntyi ajatus, että oma uusi seura lienee ainut vaihtoehto.

– Moni miettii, että miten olen pystynyt tekemään sitä ja tätä, kun en osaa suomea. Todellisuudessa osa vanhemmista auttoi toiminnan alkuun.

Seura perustettiin, ja sen nimeksi tuli Go Time Athletics (GTA), jolla olisi joukkue A-ikäisissä seuraavalla kaudella.

GTA – ja myöhemmin OBA – koostui Grahamin ideologian mukaisesti PuHusta lähteneiden lisäksi muista hylkiöistä, joiden pitäisi jenkkivalmentajan mielestä saada lisää vastuuta. GTA sai maahanmuuttajajoukkueen leiman, koska suurin osa etenkin avainpelaajista ei ollut valkoisia. Se hiersi juniorikoripallopiireissä, sillä Chancey McBriden Warriors-joukkueen koiruudet olivat yhä muistissa. Lisää maustetta soppaan lisäsi GTA:n eteneminen heti ensimmäisellä yrityksellään SM-sarjaan.

– Meitä ei otettu heti tosissaan ja pääsimme jopa yllättämään. Kunnioitusta oli silti vaikea saada, Graham sanoo.

Pallo oli saatu liikkeelle, mutta GTA oli yhä seura. Sillä tosin oli pääkaupunkiseudun halvin kausimaksu, johon Graham sisällytti jopa harjoitusvarusteet kenkiä myöten. Välittävän valmentajan menestyksekäs vuosi poiki yhteistyöhön Omnian kanssa.

– GTA-kautena menin yllättämään pelaajaani Samataria (Abokar) tämän kouluun. Hän opiskeli Omniassa, missä henkilökunta ihmetteli, kuinka kiinnostunut olin pelaajani arvosanoista. Sen jälkeen kävimme keskusteluja, jotka lopulta johtivat OBA:n syntyyn.

Valmentajan välittämistä korostaa, että hän etsii tällä hetkellä perheelleen suurempaa asuntoa, jotta yhä useampi pelaaja voisi viettää aikaa hänen luonaan.

Maajoukkuepelaaja

Grahamin mukaan OBA:lla oli ensimmäisellä kaudella kolmisenkymmentä pelaajaa – ja menestys oli hurjaa. Joukkue voitti A-SM-sarjassa koronan keskeyttämänä kautena kaikki 15 otteluaan, mikä itsessään on iso saavutus, mutta tapa, jolla se tuli, oli erityinen.

– Lupasin pojilleni, että jos he sitoutuvat, heistä tulee parempia kuin muista. Pieksimme muut pelaajilla, joita he eivät itse halunneet.

Yksi avainpelaajista oli vuonna 2001 syntynyt Federiko Federiko. 210-senttinen sisäpelaaja tuli Grahamin mukana PuHusta GTA:han raakileena, jollaisesta hän on kehittynyt miesten maajoukkueeseen saakka.

– Justice sai minut ymmärtämään, että minussa on potentiaalia. Hän ruokki minua olemaan itsekkäämpi ja takoi päähäni ajatuksen, että voin saavuttaa koripallossa mitä tahansa, jos haluan, Federiko kehuu valmentajaansa.

Federikon vahvuus pituuden sekä uskomattoman ulottuvuuden lisäksi on nopeus. Hän liikkuu kokoisekseen häikäisevän nopeasti ja pysyy vaihtotilanteissa mukana pienempien takapelaajien vauhdissa.

Vuoden 2019 nuorten EM-joukkueessa Federiko oli yksi niistä neljästä, jotka eivät koskaan menneet HBA:han. Kreikassa pelattuihin kisoihin päättynyt maajoukkuekesä antoi kokemusta ja sytytti täysin uuden taistelutahdon.

– En saanut niin paljon peliaikaa kuin olisin halunnut. Ajattelin, että on kehityttävä lisää ja näytettävä muille.

Sittemmmin Federiko on pelannut Yhdysvalloissa junior collegessa Oklahomassa, ja kesällä 2021 tuli maajoukkuedebyytti. Tänä kesänä hän oli mukana Susijengin kesä–heinäkuun MM-karsintaikkunan harjoitusryhmässä, mutta ei tullut valituksi pelaavaan joukkueeseen.

Yhdysvaltalaiseen yliopistoon hän sen sijaan pääsi. Marraskuussa alkavalla kaudella Federiko edustaa Pittsburghin yliopistoa Yhdysvaltojen korkeimmalla yliopistotasolla. Hänen koulunsa kuuluu ACC-lohkoon, jossa pelaavat muun muassa legendaariset NBA-lupaustehtaat Duke ja North Carolina.

– Onhan se iso juttu, mutta NBA on se tavoite. Jos ei sinne, niin sitten ammattilaisen ura Euroopassa.

"Tuplasti enemmän ja kovempaa"

Graham toivoo enemmän kuin mitään muuta, että Federiko todella pääsisi NBA:han.

– Olen jo nyt ylpeä hänestä. Mutta jos hän sen tekee, niin kaikki ovet aukeavat. Sitten on rahoitusta ja kaikkea. Tähän asti matka on ollut jatkuvaa taistelua.

Valmentaja välittää tehtävästään niin paljon, että Omniassa ollaan huolissaan vapaapäivien vähäisyydestä. Tarmokas työ on johtanut siihen, että hän saa jatkuvasti puheluita nuorilta, jotka haluavat mukaan.

Aluksi OBA ei ollut suosittu, ja käytännössä kaikki olivat tervetulleita. Kun Graham halusi laatua, hän sai huonon maineen, sillä suomalaisessa junioriurheilussa ei ole niin tavallista kuin Yhdysvalloissa, että nuoria houkutellaan vaihtamaan joukkuetta.

Näin halukkaille on vaikeaa sanoa ei, joten on käytettävä muita keinoja.

– Harjoittelemme yli tuplasti enemmän ja kovempaa kuin muut. Laitan kaikki niin koville, että ne, joilla ei riitä, luovuttavat.

OBA:n intensiivinen arki, jossa pelaajat menevät yhdessä aamuharjoituksiin, sieltä kouluun ja edelleen iltaharjoituksiin, vaatii sitoutumista, mutta on osoittautunut kehittäväksi.

Federiko on matkalla huipulle ja Ugusukia jo odottavat hänet haluavien yliopistojen Zoom-puhelut.

Koripallokulttuuri pohjautuu niin vahvasti rapakon taakse, että vaikka rahkeet eivät riittäisi NBA-kentille, pelkästään Grahamin mainostama yliopistohaave houkuttelee.

– Pelasin (Tampereen) Pyrinnössä noin 10 vuotta. Minulla ei ollut mitään heitä vastaan, mutta minun oli pakko mennä OBA:han, jotta pääsisin elämään unelmaani jenkkiyliopistossa, ensi viikon torstaina Floridaan lähtevä Santeri Roiko kertoo.

Vanhemmistakaan ei ole haittaa, koska koulujoukkueella ei ole kausimaksua.

– Yksikään vanhempi ei voi kiristää minua maksuilla, kun kaikki tulee koulun kautta, Graham hymyilee.

Leppävaarassa Omnian koulun sali on pieni, mutta reilusti alimittaisessa salissa saattaa olla enimmillään 20–30 pelaajaa harjoittelemassa. Graham on saanut onnekseen vuoroja myös Urhea-hallista ja Töölön Kisahallista, joissa joukkue harjoittelee ja pelaa sarjaottelunsa.

Tulevaisuudessa Graham haluaisi myös tyttöjoukkueen ja jopa oman koulun halleineen. Hänen, OBA:n ja koripallosivujen somessa mainostama amerikkalainen koripallounelma on toden teolla rantautunut Suomeen.

---

Korjattu aiempaa uutista klo 15.00: Jutun alusta sai aiemmin käsityksen, että Omnia olisi kokonaisuudessaan Espoon työväenopisto. Todellisuudessa työväenopisto on osa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa.