Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kroatia halusi Suomen vastaansa EM-koripallossa mutta laskiko se väärin?

Kroatian Bojan Bogdanovic ajoi korille, upotti heittonsa ja sai vielä vapaaheiton kaupan päälle, kun 27 sekuntia oli pelaamatta Kroatian ja Ukrainan välistä koripalloilun EM-alkulohkopeliä Milanossa sunnuntaina. Kroatia johti seitsemällä pisteellä, mutta Bogdanovic heitti vapaaheittonsa ohi.

Heittikö Bogdanovic tahallaan ohi?

– Heitti, ei siitä ole kysymystäkään, sanoi ottelua livenä Milanossa katsonut Suomen apuvalmentaja Teemu Rannikko perjantaina. Hän liittyi Suomen joukkueen mukaan Berliinissä.

Bogdanovic heitti ohi, jotta Kroatia ei voittaisi kahdeksalla pisteellä. Ottelun lopuksi Kroatia päästi vielä Ukrainan Bogdan Bliznyukin tekemään korin ja voitti lopulta 90–85. Näin Kroatia varmisti sen, että se saisi ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle vastaansa Suomen, jos vain illan muut pelit sujuisivat ennakko-odotusten mukaisesti. Niin myös kävi, ja Kroatia kohtaa toiveensa mukaisesti Suomen sunnuntaina Berliinissä.

Se oli suorasukainen haaste Suomelle, kuin ääneen sanottu lupaus: tällä kertaa me voitamme teidät.

MM-karsinta kirvelee

Kroatian taktikoinnin tausta on heinäkuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Silloin Suomi haki Rijekasta 81–79-voiton, joka pudotti Kroatian MM-jatkokarsinnasta. Kotijoukkue Kroatia johti kaksi minuuttia ennen loppua 78–70, mutta teki sen jälkeen enää yhden pisteen. Neljä sekuntia ennen loppua Lauri Markkasen kolmonen Petteri Koposen syötöstä ratkaisi pelin Suomelle, vaikka Kroatia sai vielä kaksi mahdollisuutta. Bogdanovicin viime sekunnin kolmonen kimposi ulos raidoista, mutta sekään ei ollut ottelun loppu, koska Markkanen rikkoi korin alla Kroatian Ivica Zubacia. Kroatian sentteri heitti kuitenkin molemmat vapaaheitot ohi.

Sellainen tappio kotiyleisön edessä kirvelee. Berliinissä Kroatia haluaa tasata tilit.

Ja Kroatian päävalmentajalla Damir Mulaomerovicilla on kaksi syytä uskoa, että hänellä on parempi joukkue kuin heinäkuun alussa.

"Hirveä tasonnosto"

Kesän MM-karsinnan jälkeen Kroatian aloitusviisikkoon on EM-kisoissa noussut kaksi uutta miestä. Etukentälle on palannut Dario Saric, joka oli sivussa kentiltä runsaan vuoden loukattuaan polvensa eturistisiteen kesän 2021 NBA-finaaleissa. Pitkä poissaolo vaikean loukkaantumisen takia on näkynyt EM-kisoissa, joissa Saric on kerännyt 8,6 pistettä ottelua kohti heikolla 32-prosenttisella pelitilannetarkkuudella.

– Saricin liikkuminen ei ole vielä lähelläkään sitä, mitä se on ollut parhaimmillaan, Rannikko arvioi.

Kroatia ei odotakaan Saricilta ihmeitä. Zubac ja Bogdanovic ovat NBA:ssa aloitusviisikon pelaajia, ja NBA:ssa flopannut Mario Hezonja on eurooppalaisella tasolla monipuolinen, joskin ajoin itsekkäisiin ratkaisuihin sortuva korintekijä.

Bogdanovicin johdolla Kroatia pelaa täysin eri tavalla kuin Suomi.

– He pelaavat paljon yksi vastaan yksi, hitaalla tempolla ja yksilöiden kautta. Jos kaikki menee hyvin, he voivat voittaa kenet tahansa. Heillä on kokoa ja yksilötaitoa, Rannikko sanoo.

Kesän MM-karsintaan Suomi lähti sillä ajatuksella, että Krotian heikkous on sen takakenttä. Kroatia päätyi ilmeisesti samaan johtopäätökseen, sillä amerikkalaistaustainen pelinjohtaja Jaleen Smith sai pikavauhdilla Kroatian passin ja pyörittää joukkueen peliä EM-kisoissa.

Smith, 27, on pitkän polun kulkija. Hän pelasi ylipistopelinsä pienessä New Hampshiren yliopistossa ja aloitti ammattilaisuransa Saksan kakkosliigassa. Sieltä hän kipusi Saksan ykkösliigaan, voitti sarjan arvokkaimman pelaajan palkinnon kaudella 2020–2021 ja eteni suurseura Alba Berliniin.

– Siinä Kroatialla on kesään verrattuna hirveä tasonnosto. Heillä oli pelinjohdossa selkeä vaje MM-karsinnoissa. Smith on hyvä pointti, isokokoinen. Hän pystyy rytmittämään peliä, mutta myös tekemään koreja itse. Hän on myös hyvä puolustuspään pelaaja, Rannikko arvioi.

"On siinä eroa"

Suomi on ollut joka kerta mukana miesten EM-kisoissa vuodesta 2011 lähtien ja edennyt joka kerta jatkoon alkulohkosta, mutta seuraavasta vaiheesta Suomi ei ole päässyt näinä kertoina päässyt eteenpäin.

Vuosina 2011 ja 2013 pelattiin vielä jatkolohkot, joihin Suomen tie tyssäsi. Vuodesta 2015 lähtien käytössä on ollut pudotuspelijärjestelmä, jossa Suomi on kaksissa viime kisoissa pudonnut jatkosta heti avausottelussaan selkeillä tappioilla.

– Jatkopelit ovat olleet vaikeita meille. Ei siinä ole yhtä syytä. Tiedän sen, kun olen itsekin ollut mukana. Vastus on kova joka kerta, Rannikko sanoi.

Vuosina 2013, 2015 ja 2017 tunnelma jatkopeleissä on latistunut alkupeleihin verrattuna kuin taikaiskusta, kun paikalla olleiden Suomen kannattajien määrä on romahtanut. Berliiniin on matkaamassa suomalaiskatsojia, mutta oletettavasti heidän määränsä putoaa nytkin Prahan alkulohkosta.

– On siinä eroa, jos faneja on vaikka 6 000 kuin jos heitä on 300. Faneilta tuleva buusti on valtava. Fanit eivät välttämättä itsekään tajua, mitä he antavat. Meidän pitää saada lataus mahdollisimman hyväksi riippumatta katsojista. Nyt kahden välipäivän aikana otetaan kaikki mahdollinen huomioon.

Suomen ja Kroatian välinen ottelu ratkeaa todennäköisesti samaan asiaan kuin alkulohkon pelit: kumman koripalloa pelataan. Suomen pitää puhaltaa peliin vauhtia ja pärjätä kovissa taistelupareissa Kroatian korintekijöitä vastaan. Jos Suomi lähtee Kroatian peliin mukaan, Susijengi on suurissa vaikeuksissa, Rannikko ennakoi.

Mutta hän on sitä mieltä, että Suomi pystyy turhauttamaan Kroatian, jonka pelaajilla on taipumus sortua kiukutteluun, jos peli ei kulje.

Laskiko Kroatia siis väärin?

– Kyllä meidän mielestä, Rannikko vastaa.