Husso viihtyy nuorten kilpaurheilun parissa ja haluaa pitää alueen urheiluseurojen puolia.
Etelä-Savon urheiluakatemia sai uuden vetäjän todellisesta urheilumiestä, joka tuntee olevansa juniorien kilpaurheilun parissa omimmillaan. Urheiluakatemian kautta opiskelijat pystyvät yhdistämään opiskelun ja tavoitteellisen urheilun.
– Olen urheilufriikki. Tykkään katsoa lajia kuin lajia. Liikunta ja urheilu on ollut itselle tärkeää ja on hienoa, että olen saanut työn siitä, sanoo savonlinnalainen Kalle Husso.
– Niin sanottu kilpaurheilu on itselle lähellä sydäntä.
Etelä-Savon liikunnalla seurakehittäjänä ja erilaisten hankkeiden vetäjänä vuodesta 2011 saakka toiminut Husso lisäsi työnkuvaansa joulukuussa myös alueen urheiluakatemian koordinoinnin. Savonlinnassa asuva Husso viihtyy tien päällä, ja jatkossa hän viettää tiistaiaamunsa akatemiatreenien parissa Mikkelin Kalevankankaalla.
Husso on toki muutenkin tuttu näky alueen monissa juniorien kilpailuissa ja turnauksissa. Katsomoon Husso kurvaa aina kioskin kautta, josta mukaan lähtee poikkeuksetta kahvi ja mokkapala.
– Se on hittituote! Onneksi moni on jo oppinut, että tykkään mokkapaloista.
– Minulle on kunniakysymys, että käyn tukemassa junioriurheilua ostamalla kahviosta tuotteita.
Kilpaurheilusta valmennukseen
Husson suurin rakkaus urheilun parissa on yleisurheilu. Hän innostui 12-vuotiaana pitkistä matkoista ja viihtyi kilparadoilla aina aikuiseksi asti. Opiskeluelämän viedessä mennessään kilpaileminen jäi, mutta yleisurheilu ei. Toimiessaan Tanhuvaarassa ohjaajana hän myös kouluttautui yleisurheilussa ammattivalmentajaksi.
– Se on todella rakas laji. Tanhuvaarassa opettajana toiminut Jarmo Hirvonen houkutteli mukaan niin valmentajakoulutukseen kuin järjestömaailmaankin.
Nyt Husso valmentajaa juoksija Pihla Hokkasta sekä toimii Etelä-Savon yleisurheilun puheenjohtajana ja Suomen urheiluliiton hallituksessa.
– Minulla on oikeastaan koko ajan ollut joku koutsattava. Se on mukavaa touhua. Siinä pysyy samalla ajan hermolla.
Suur-Savon piirin vuonna 2012 alkanut puheenjohtajuuspesti vei Husson liittovaltuustoon ja pari vuotta sitten häntä kannustettiin mukaan myös hallitustyöskentelyyn.
– On tärkeää pitää Itä-Suomen puolia ja saada meidän ääntä kuuluviin. Suomessa on isoja valmennuskeskuksia, jotka vievät enemmän huomiota. Olen tykännyt hallitustyöskentelystä ihan älyttömästi.
Husso toteaa, että suurin syy hänen urheiluinnostukselleen on hänen nuoruuden yleisurheiluvalmentajansa Arto Sikanen Karttulasta.
– Hänellä oli jotenkin niin hyvä tapa koutsata, että se sai innostumaan täysin. Hänen esimerkkinsä sai minut myös myöhemmin valmentamaan.
– Valmentajat eivät tajuakaan minkälainen merkitys heillä on. Valmentajaa kuunnellaan enemmän kuin vanhempia ja joskus olisikin hyvä, jos valmentajat ja vanhemmat juttelisivat useammin.
Yleisurheilun lisäksi Husso on kilpaillut salibandyssa ja jalkapallossa. Nykyään hän liikkuu padelia pelaten sekä kesällä jalkapallon Vitosessa.
– Se on hyvä sarja, kun on vapaat vaihdot. Käyn hyvinkin mielelläni vaihdossa, nauraa Husso.
Omatoiminen liikunta vähentynyt
Husso on tutustunut työnsä puolesta niin Etelä-Savon urheiluseurojen kuin junioriurheilijoiden tilanteeseen.
– Yleisesti ottaen meillä on ihan ok taso, ei hyvä eikä huono. Seuroissa tehdään pienillä resursseilla todella hyvää työtä, mutta ohjaajia ja valmentajia saisi olla enemmän.
Yhdestä asiasta nuorten liikkumisen suhteen Husso myöntää olevansa huolissaan.
– Nuorten omatoiminen tekeminen on vähentynyt tosi paljon, monestakin eri syystä, mutta se on huolestuttava juttu. Sen näkyy ihan valtakunnallisesti ja akatemiatoiminnassa myös.
– Junnuille pitäisi saada intoa tehdä itsekin. Arvokisavoittajia ei tehdä junnutreeneissä eikä urheiluakatemiassa vaan oman tekemisen kautta.
Husso toivoo myös, että akatemian kautta juniorit innostuisivat ottamaan enemmän vastuuta omasta toiminnastaan.
– Vähän tuntuu siltä, että me aikuiset paapotaan ja ohjataan nuoria liikaa. Suomalainen valmennus on ollut perinteisesti aika diktatuurista: sanotaan jotain ja näin tehdään. Toivoisin kuitenkin, että nuoret hoitaisivat itse yhteydenotot koulun ja valmennuksen suuntaan.
31.1. klo 15:55 korjattu kainalojuttuun urheiluakatemiassa mukana olevien savonlinnalaisten nuorten määrä. Oikea määrä on 112, kun jutussa luki ensin virheellisesti 50.