Tanskan hallitus vahvisti perjantaina kielteisen kantansa venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluuseen kansainvälisiin kilpailuihin. Tanska ei hyväksy venäläisten eikä valkovenäläisten paluuta edes neutraaleina urheilijoina ilman kansallisia tunnuksia niin kauan kuin Venäjä jatkaa Valko-Venäjän tukemana hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Kansainvälinen olympiakomitea KOK on kertonut selvittävänsä venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluun ehtoja ja ehtoja, joita noudattamalla nämä voisivat osallistua Pariisin 2024 olympialaisiin.
Tanska vastustaa suunnitelmaa.
– Tanskan virallinen kanta ja myös oma kantani ministerinä on, ettemme horju suhtautumisessa Venäjään, Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt ilmoitti perjantaina.
– Venäjä pitää sulkea kaikesta kansainvälisestä urheilusta niin pitkään kuin se jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Engel-Schmidt tarkensi vielä erikseen, ettei venäläisiä pidä ottaa kisoihin edes erikoisehdoin.
– Kantamme koskee myös venäläisten osallistumista kisoihin neutraalein tunnuksin. On täysin käsittämätöntä, että KOK näyttää epäröivän sulun jatkamista.
Tanskan ja Norjan olympiakomiteat ilmoittivat jo aiemmin, että ne vastustavat KOK:n kaavailuja venäläisten ja valkovenäläisten sulun purkamiseksi.
Myös Suomen olympiakomitea ilmoitti tammikuun lopulla, ettei venäläisiä tai valkovenäläisiä pitäisi toistaiseksi hyväksyä kansainväliseen urheilutoimintaan.
Suunnitelma herätti boikottipuheet
Viron pääministeri Kaja Kallas väläytti perjantaina boikotin mahdollisuutta, jos venäläiset ja valkovenäläiset päästetään Pariisin olympialaisiin.
– Venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osanotto olisi yksinkertaisesti väärin, Kallas korosti.
– Boikotti olisi siinä tapauksessa seuraava askel.
Valtaosa urheilun kansainvälisistä lajiliitoista sulki Venäjän ja Valko-Venäjän toiminnastaan, kun Venäjä aloitti viime vuoden helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainaan.
Lajiliitot toimivat KOK:n suosituksesta, mutta KOK:n hallitus ilmoitti viime viikolla, että se selvittää, millaisin ehdoin maiden urheilijat voisivat palata kisoihin. Ajatus on tuomittu ankarimmin Itä-Euroopan maissa ja Pohjoismaissa.
Puola yhtä jyrkkänä
Kallas vetosi kannanotossaan Venäjän tapaan hyödyntää urheilua "propagandavälineenä". Kallas myös kertoi, että 45 Venäjän Tokion 2021 olympialaisten mitalistia työskenteli armeijassa.
Puolan urheiluministeri Kamil Bortniczuk tuki perjantaina Kallasin ajatuksia.
– Olympialaisten boikotointi olisi vahvin ja viimeinen keino, urheiuministeri sanoi Puolan uutistoimistolle.
– Mutta antaisin KOK:lle tilaisuuden itsetutkiskeluun ennen kuin turvaudumme niin järeisiin vaihtoehtoihin.