Arto Jokisen valloittava persoona välkkyi jääkiekossa vuosina 1976–90. Kokiksi opiskellut Jokinen maistoi julkisuuden valokeiloja kuin alkuruokaa. Sanataiturina hänen avunsa kantaisivat edelleen vaikka omaan tv-ohjelmaan.
– Turha edes vertailla. Olen Suomen paras jääkiekkoilija-kokki, Jokinen nauraa.
Jokinen hankki alkeisopit jääkiekkoon Kuoreveden luonnonjäillä, Jyväskylän ja Tampereen puolivälin tienoilla. KooVeen A-junioreissa kertyi kaksi SM-hopeaa ja pistepörssin voitto.
Päävalmentajana Jokista SM-liigassa KooVeessa ja HIFK:ssa koulinut Kaj Matalamäki kehuu luottoratsuaan.
– Artulta (Jokinen) sai sen, mitä häneltä pyysi, Matalamäki kiittelee vuosikymmenten jälkeenkin.
Matalamäki, Jokinen ja Tapparan puheenjohtaja Mikko Leinonen muistelivat hiljan sitä, kuinka NHL:n seura pelasi ensimmäisen kerran Suomessa. New York Rangers kohtasi syyskuussa 1981 HIFK:n. Leinonen ja Reijo Ruotsalainen debytoivat Rangersissa.
– Kaikkea sitä on päässyt kokemaan. WHA-joukkueita vastaan pelasimme B-maajoukkueella eli Sisu Teamilla Pohjois-Amerikassa jo aiemmin, Jokinen hehkuttaa.
Jopa Lalli meni miinaan
Jokinen kiilasi otsikoihin äkkijyrkästi. KooVeen laitahyökkääjä uskalsi ärsyttää keltanokkanakin. HIFK:n puolustajalegenda Lalli Partinen meni Jokisen miinaan ja pillastui suunniltaan. Järkälemäisen Partisen mittava ura päättyi vuoden 1977 tulistumiseen ja pelikieltoon.
Myöhemmin Jokinen ymmärsi Partisen koko suuruuden.
– Lalli oli uransa jälkeen mukana HIFK:n Dubain harjoitusmatkalla. Minut istutettiin varmaan piruuttaan lentokoneessa hänen viereensä. Jännitti, mutta sain huomata, kuinka hieno mies hän oli, Jokinen kertoo.
Kärppien Veikko Torkkelikin sai tuta Jokisen. Oululaisten kapteenia parsittiin yhteenoton jälkeen peräti 37 tikillä. Tuolloin "Sika" jäi Jokisen liikanimeksi.
– Meidän aikoina jopa maalivahdit pelasivat sikaa, kun tuomarin silmä vältti, Jokinen sanoo.
HIFK söi eliittiruokaa
Jokinen opiskeli 1979–81 ravintolakoulu Perhossa. Ratkaisevaa oli, että Frank Moberg johti tuolloin sekä HIFK:ta että hotelli Hesperiaa.
– Aloitin patatiskissä ja etenin kohti liettä. Tein HIFK:lle sämpylät eväiksi pelimatkoillemme, Jokinen kertoo.
Helsinkiläisseuran ruokailueduissa riitti. Hesperiassa syötiin perheiden kera jopa ennen sunnuntain pelireissuja.
– Toiset ottivat 300-grammaisen t-luupihvin kermaperunoilla, jäätelöä jälkiruuaksi. Hyvin nukutti menomatkalla, mutta peli ei välttämättä kulkenut, Jokinen naurahtaa.
Peliuraa seurasi toinen karriääri.
– Sika-Jokinen myi sikaa jouluna valtavasti, tuhansia joulukinkkuja eri kaupoissa, monet herkulliset possureseptit taitava Jokinen muistelee.
Kanapastabuumi kyllästytti
Kokkikeikkoja piisasi kiirevuosina reilut 200. Niitä Jokinen, 66, puurtaa edelleen noin 70:n vuositahdilla.
– Ennen pelaajien lautasilla oli normaalia perusruokaa, terveellistä kotiruokaa. Seurasi kanapasta-buumi kyllästymiseen asti, Jokinen puntaroi.
Valmentaja Erkka Westerlund vihki Jokista ravintotietouteen Jyväskylässä.
– Syöt tai juot mitä vaan, niin kyllä henkinen puoli ratkaisee ja tekee sen eron. Kunhan saa energiaa riittävästi, Jokinen korostaa.
Ruokaa Jokinen loihtii kursailematta ulkomaillakin.
– Jos ravintolan ruoka ei miellytä, menen keittiöön, esittäydyn ja tarjoudun valmistamaan ateriat, Jokinen laukoo.
Uudet otsikot odottavat Jokista, sillä tekeillä on kirja paljastuksineen.
– KGB:kin pidätti minut, ja kipsi jalassa olen saanut SM-pronssin sairaalaan, kaksi SM-kultaa HIFK:ssa voittanut Jokinen muistelee.