Tavara kiertää huoltovarmuusvarastoissa normaalioloissakin – varastot on toistaiseksi avattu vain terveydenhuollon tarvikkeiden

Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on yhteiskunnan kannalta keskeisiä tuotteita, joiden saatavuus pitää turvata kaikissa oloissa. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
STT

STT

Huoltovarmuusvarastojen avaaminen ei tarkoita varastojen tyhjennystä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee ilmoitti historiallisesta avaamisesta maanantaina Ylen A-studiossa.

– STM:n päätöksellä voidaan ottaa käyttöön ainoastaan terveydenhuollon tarvikkeisiin liittyviä varastoja, kertoo johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta STT:lle.

Yhteiskunnan kannalta keskeisiä tuotteita, joiden saatavuus on turvattava kaikissa oloissa, ovat lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden lisäksi etenkin polttoaineet ja elintarvikkeet.

Mielikuva täysin suljetuista poikkeusolojen varastoista ei ole kuitenkaan aivan oikea, sillä tavara kiertää varastoissa normaalioloissakin johtuen tuotteiden vanhenemisesta.

– Normaalistikin varastoja kierrätetään esimerkiksi elintarvikepuolella. Ruis on hyvin säilyvää, siinä maksimikierto on seitsemän vuotta. Kauralla taas korkeamman rasvapitoisuuden johdosta kiertoaika on kolme vuotta.

Hakolan mukaan myös varastoissa olevia polttonesteitä kierrätetään tietyllä ajanjaksolla niiden laadun takaamiseksi. Polttonesteiden lisäksi varastoissa on esimerkiksi energiantuotannossa tarvittavaa kivihiiltä ja turvetta sekä tiettyjä teollisuuden tarvitsemia komponentteja.

– Lähdemme siitä, että teollisuuden toimintakyky pystytään turvaamaan ja teollisuus ja kauppa pystyvät sitten tekemään ja jakelemaan.

Makkaraa ei varastoista löydy

Huoltovarmuusvarastoissa eri puolilla Suomea ei ole valmiita elintarvikkeita, kuten juustoa, makkaraa tai säilykkeitä. Sen sijaan leipäviljaa on varastoissa vähintään puoleksi vuodeksi.

Leipäviljaa on säilötty myös kaupallisiin varastoihin ja maatiloille. Hakolan mukaan näissä varastoissa on viljaa vähintään toisen puolivuotisjakson tarpeisiin.

– Se on normaali tilanne, että meillä on maassa noin vuoden viljavarastot silloinkin, kun ne ovat pienimmillään. Ei meiltä leipävilja lopu, se on ihan selvä.

Koronapandemian takia maailmalla on nyt huutava kysyntä tietyistä terveydenhuollon tarvikkeista, kuten hengityssuojaimista. Vaikka varastot on nyt tältä osin avattu, niitä pyritään silti täydentämään mahdollisuuksien mukaan myös kriisin aikana.

– Euroopassahan näistä on nyt kova kysyntä, mutta Kaukoidässä on jo tilanne vähän helpottumassa ja sieltä tarjouksia ja tarjoajia tuntuu olevan runsain määrin.

Varastot vain yksi osa kokonaisuutta

Huoltovarmuutta turvataan muillakin tavoilla kuin varastoimalla yhteiskunnan kannalta kriittisiä tuotteita ja materiaaleja. Keskeistä on varmistaa tällaisten tuotteiden saanti poikkeusoloissa, ja varastoiminen on tässä kokonaisuudessa vain yksi työkalu.

Suomi on turvannut huoltovarmuutta monilla kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi Suomen ja Norjan välillä on sopimus tavaroiden ja palvelujen vaihdosta kriisitilanteissa. Ruotsin kanssa on sopimus taloudellisesta yhteistyöstä. Norjalla ja Ruotsilla on keskenään omat sopimuksensa.

– Tässä tämä triangeli on Pohjoismaiden kohdalta hyvin kiinni, Hakola kuvailee naapuriapua.

Huoltovarmuutta on turvattu myös EU-tason sopimuksilla.

Huoltovarmuuteen sisältyy myös se, että viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua valmiussuunnitelmien avulla jatkamaan toimintaansa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös osalta yrityksistä edellytetään omatoimista valmiussuunnittelua vakavimpien kriisien varalle.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka