Journalismille suositellaan nopean väliaikaisen koronatuen lisäksi pysyvän tukijärjestelmän käynnistämistä.
Asia nousi esille selvityksessä, jonka toimittaja-kirjailija Elina Grundström luovutti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (sd.) tänään.
Grundström ehdotti medioille harkinnanvaraista koronatukea, jota haettaisiin journalistisiin hankkeisiin. Tuki pitää käyttää paikallisen journalismin vahvistamiseen, digisisältöjen rikastamiseen tai tutkivan journalismin tukemiseen. Tuen perusedellytyksenä ovat koronakriisistä johtuvat talousvaikeudet, kuten mainostulojen huomattava putoaminen.
– Esityksen periaatteena on se, että tuki kohdistetaan mahdollisimman hyvin itse journalismille, vaikkei sen erottaminen itse mediayhtiöistä ole täysin mahdollista, Grundström sanoi.
Ministeri Harakka nimitti toimittaja-kirjailija Grundströmin selvittämään asiaa kaksi viikkoa sitten. Grundström on aiemmin toiminut median itsesääntelyelimen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2016–2019.
Yleinen tuki neuvotteluun syksyllä
Harakan mukaan erityisesti pienet paikallismediat tarvitsevat välitöntä tukea koronakriisin vuoksi. Asiaa tarkastellaan osana hallituksen seuraavaa lisätalousarviota.
– Ei kannata odottaa kymmeniä miljoonia euroja, mutta miljoonia euroja kuitenkin, Harakka sanoi tuen kokoluokasta.
Harakan mukaan ministeriö selvittää pikaisesti koronatuen ohella uutistoimistotukea ja sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaamista.
Nopeiden tukimuotojen ohella selvitys suosittaa pysyvän journalismin tukijärjestelmän käynnistämistä. Tukea jakavaa lautakuntaa kehitettäessä voidaan Harakan mukaan hyödyntää väliaikaisesta lautakunnasta saatavia kokemuksia. Yleinen tuki tuodaan hallituksen neuvotteluun syksyllä.
Pysyvän lautakunnan ohella selvitys suosittaa tilaus- ja irtonumeromyynnin arvonlisäveron nollaamista tai alentamista.
Selvitykseen kuuluu myös ehdotus sen selvittämisestä, miten sosiaalisen median yhtiöitä ja hakukoneita voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän.