Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin toisen virkakauden alku keskiviikkona kirvoitti Pekingistä tuttuja muistutuksia yhden Kiinan politiikasta ja varoituksia sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Oman osansa arvostelusta sai myös Yhdysvallat.
Tammikuussa presidentinvaalit voittanut Tsai sanoi virkaanastujaispuheessaan, että Kiinan ja Taiwanin täytyy löytyy keinot rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja vastakkainasettelun välttämiseen. Samalla hän torjui Taiwanin osalta Pekingin vallanpitäjien ajatuksen yhden maan ja kahden järjestelmän mallista Hongkongin tapaan.
Tsai tarjosi jälleen Kiinan presidentille Xi Jinpingille neuvotteluja suhteiden parantamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan puhe oli jopa sovinnollinen, mutta Kiinan johdossa oltiin asiasta eri mieltä. Hallituksen mukaan Kiina ei salli "separatistisia" pyrkimyksiä ja on valmis puolustamaan maan alueellista yhtenäisyyttä.
Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan ja on sanonut olevansa valmis valtaamaan sen tarvittaessa vaikka voimatoimin.
Kiinan sisällissodan hävinneet kansallismieliset pakenivat saarelle vuonna 1949. Käytännössä Taiwan, eli Kiinan tasavalta, on ollut jo vuosikymmeniä itsenäinen valtio, vaikka pääosa muista maista ei tunnusta sen asemaa virallisesti.
Kiinalle ulkovaltojen suhtautuminen Taiwaniin on herkkä paikka, mikä tuli todistetuksi jälleen. Pekingissä hermostuttiin Yhdysvalloille, kun maan ulkoministeri Mike Pompeo onnitteli Tsaita ja kehui tätä "rohkeudesta ja viisaudesta" demokraattisen maansa johtamisessa.
Koronakin johti Taiwan-kiistelyyn
Kiinan ulkoministeriö vastasi olevansa äärimmäisen närkästynyt Pompeon kommentista. Puolustusministeriöstä muistutettiin Kiinan armeijalla olevan kykyä ja tahtoa torjua ulkomaiden ja taiwanilaisten separatistien juonet.
– Tämä on hyvin väärin ja hyvin vaarallista, ministeriö kommentoi Pompeon viestiä.
Yhdysvaltain Kiina-linja on tukevasti kaksijakoinen: maalla on diplomaattisuhteet vain Kiinan kansantasavallan kanssa Pekingiin, mutta samalla maa on sitoutunut toimittamaan aseita Taiwanille sen puolustuskyvyn turvaamiseksi.
Presidentin virkakauden vaihtumisen lisäksi Taiwanin tilanne on noussut esiin ja sanailun kohteeksi myös koronapandemian myötä. Saarivaltiota on pidetty yhtenä hyvistä esimerkeistä taudin torjunnassa, sillä maassa on rekisteröity vain seitsemän koronaviruksen liitettyä kuolemantapausta.
Hyvästä menestyksestä huolimatta Taiwania ei ole kelpuutettu edes tarkkailijajäseneksi Maailman terveysjärjestöön WHO:hon, jollainen se lyhyen aikaa oli ennen Tsain valintaa ensimmäistä kertaa presidentiksi vuonna 2016.
WHO:n päättävä kokous siirsi alkuviikosta päätöksen Taiwanin mahdollisesta tarkkailijan roolista tehtäväksi myöhemmin tänä vuonna. Kiina vastustaa muutosta kiivaasti, kun taas Yhdysvaltojen mukaan Taiwanin sulkeminen ulkopuolelle vahingoittaa entisestään terveysjärjestön uskottavuutta.