Hongkongia keskushallinnon tiukempaan kontrolliin vetävällä Kiinalla on pelissä maan korkeimman johdon uskottavuus, sanoo Kiina-tuntija professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta. Siksi se on myös valmis maksamaan toimistaan ehkä korkeankin poliittisen ja taloudellisen hinnan.
Kommunistisen puolueen valta-asema henkilöityy Nojosen mukaan presidentti Xi Jinpingiin, joka on rakentanut valtansa oikeutusta kansallismielisyyden perustalle.
Viime aikoina Xi on kuitenkin näyttäytynyt juuri kansallismielisten silmissä heikkona johtajana. Syynä ovat olleet Hongkongin demokratiamielenosoitusten lisäksi Taiwanin epäsuotuisa presidentinvaalien tulos sekä huonosti kehittynyt tilanne kauppasodassa Yhdysvaltain kanssa.
– Eli tässä on kolme tämmöistä isompaa juttua, jossa puolueen ja sen korkeimman johdon voidaan katsoa epäonnistuneen. Oli täysin odotettavissa, että Kiina ryhtyy tiukentamaan toimenpiteitä, Nojonen sanoo.
"Yksi maa, kaksi järjestelmää" mennyttä?
Nojosen mukaan tilanne Hongkongissa näyttää alueen erityisaseman puolustajien kannalta nyt hyvin huolestuttavalta. Vaikuttaa selvästi siltä, ettei Kiinan johdossa aiota pitää kiinni aiemmista lupauksista "yhden maan ja kahden järjestelmän" käytännön jatkumisesta.
Nojonen uskoo Kiinan myös soveltavan käytäntöön uutta turvallisuuslakia, jos liikehdintä Hongkongissa jatkuu.
– Kyllä kaikki merkit siihen viittaa, miksi se muuten tällaista lainsäädäntöä tekisi, Nojonen sanoo.
Taiwanin osalta Kiinan jatkotoimet jäävät nähtäväksi, mutta Nojonen ei usko kovaa linjaa edustavien puheisiin suunnitelmista vallata saari voimatoimin.
– Ei Kiinalla ole siihen mitään edellytyksiä, koska talous menisi sen takia yhä enemmän kuralle, Nojonen arvioi.
Kiinan tiukka linja Taiwanin tarkkailijajäsenyyden torjumisessa Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa koronakriisin pyörteissä kuitenkin osoitti, ettei Pekingissä olla valmiita antamaan piiruakaan periksi myöskään Taiwanin suhteen.