Hongkongin parlamentti äänesti tänään kiistellyn laululain puolesta. Lakiesityksen myötä Kiinan kansallislaulun halventamisesta voitaisiin rankaista pahimmillaan kolmen vuoden vankilatuomiolla.
Lakiesitystä on kritisoitu siitä, että se tukahduttaa entisestään toisinajattelua Hongkongissa, joka on Kiinan erityishallintoalue.
Manner-Kiinan tukema lakiesitys hyväksyttiin äänin 41 puolesta ja yksi vastaan. Paikallisen parlamentin demokratiaa puolustava ryhmittymä ei suostunut antamaan ääntään. Sen sijaan he huusivat iskulauseita, jotka tuomitsivat käsittelyssä olleen lain.
Taiwanin presidentti: Yksi päivä unohdetaan tieten tahtoen
Taiwanin presidentti toivoo Kiinan tuovan vuonna 1989 tapahtuneen Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn päivänvaloon. Vuosikymmenten takaiset tapahtumat ovat Kiinassa edelleen vaiettu tabu.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen kuvaili Twitterissä , kuinka vuodessa on ympäri maailman 365 päivää, mutta Kiinassa yksi näistä unohdetaan tieten tahtoen joka vuosi.
Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tänään 31 vuotta
Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä on tänään kulunut 31 vuotta.
Opiskelijoiden ja työläisten kevään jatkuneet poliittiset mielenosoitukset kärjistyivät 4. kesäkuuta 1989 pääkaupungissa Pekingissä. Taivaallisen rauhan aukiolla armeija avasi tulen kohti mielenosoittajia, ja heistä sadat tai peräti tuhannet kuolivat. Tarkkaa määrää ei tiedetä vieläkään.
Tiananmenin tapahtumat ovat Kiinassa edelleen vaiettu tabu. Aukiolle pääsyä kuin myös maan verkkoliikennettä valvotaan vuosipäivänä tiukasti.
Tänä vuonna muistopäivän viettäminen on kielletty myös Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa koronatilanteen nojalla. Hongkong on perinteisesti ollut ainoa Kiinaan kuuluva alue, jossa tapahtumia on voitu muistella avoimesti.
Kyse on ensimmäisestä kerrasta kolmeen vuosikymmeneen, kun muistopäivään liittyvää kynttilämielenosoitusta ei saa järjestää Hongkongissa.
Kynttilät syttymässä naapurustoissa
Hongkongin demokratia-aktivistit ovat pitäneet koronatilannetta vain tekosyynä.
Koronavirus ei ole päässyt leviämään Hongkongissa kovinkaan rajusti. Tartuntoja on havaittu hieman yli tuhat, ja neljä tartunnan saanutta ihmistä on kuollut. Baarit, ravintolat, kuntosalit ja elokuvateatterit ovat pitkälti avautuneet kahden viime viikon aikana.
Tiananmenin muistotilaisuuksista vastanneen järjestön Hong Kong Alliancen puheenjohtaja ilmoitti toimittajille, että koska perinteistä mielenosoitusta ei saada järjestää, hongkongilaiset sytyttävät kynttilöitä kello iltakahdeksalta paikallista aikaa omissa naapurustoissaan.
– Jos emme saa sytyttää kynttilöitä mielenosoituksessa, sytytämme niitä ympäri kaupunkia, sanoi puheenjohtaja Lee Cheuk-yan toimittajille.
Hongkongissa jo valmiiksi kireä tilanne
Tilanne Hongkongissa on kiristynyt entisestään sen jälkeen, kun Kiina hyväksyi uuden turvallisuuslain.
Kiinan parlamentin hyväksymän lakiesityksen mukaan Hongkongin alueella on tarkoitus kieltää terroristinen, kumouksellinen ja Kiinan kansallista turvallisuutta vaarantava toiminta.
Turvallisuuslaki on nostattanut laajoja levottomuuksia Hongkongissa. Mielenosoittajat pelkäävät lain käytännössä lopettavan Hongkongin aseman erityishallintoalueena.
Hongkongissa on ollut useina päivinä rajua yhteenottoja mielenosoittajien ja poliisin välillä. Turvallisuuslain ohella tunnelmia on kiristänyt Hongkongin omassa parlamentissa käsittelyssä ollut laki, joka kieltää Kiinan kansallislaulun halventamisen.
Hongkongissa on kuluneen vuoden aikana nähty laajoja mielenilmauksia muun muassa Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan.
Britannia lupasi vastaanottaa hongkongilaisia
Britannian pääministeri Boris Johnson lupasi keskiviikkona maan ottavan vastaan hongkongilaisia, jos Kiina ottaa kiistellyn turvallisuuslain käyttöön erityishallintoalueella. Johnson kirjoitti Hongkongin suurimmassa lehdessä South China Morning Postissa, ettei Britannia voi jäädä toimettomaksi, jos Kiina rikkoo maiden sopimusta Hongkongin asemasta.
Britannia luovutti Hongkongin hallinnan Kiinalle vuonna 1997. Samalla sovittiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteesta, jonka mukaan hongkongilaiset säilyttävät itsehallintonsa ja vapautensa 50 vuoden ajan. Vain ulkosuhteiden ja puolustusasioiden hoito siirtyi Pekingiin.
– Monet Hongkongissa pelkäävät elämäntapansa, jota Kiina on luvannut suojella, olevan uhattuna. Jos Kiina osoittaa pelot oikeutetuiksi, Britannia ei voi hyvällä omallatunnolla vain kohauttaa olkiaan ja mennä pois. Sen sijaan meidän on kunnioitettava sitoumuksiamme ja tarjottava vaihtoehto, Johnson kirjoitti.
Noin 350 000 Hongkongin asukkaalla on Britannian merentakaisten alueiden kansalaisuus (British National Overseas, BNO). Lisäksi 2,5 miljoonalla hongkongilaisella on oikeus hakea sitä.
Johnsonin mukaan Britannia on valmis uudistamaan maahanmuuttosääntöjään siten, että BNO-passi oikeuttaisi Britanniassa vähintään 12 kuukauden oleskeluun, joka olisi mahdollista uusia.
Hongkongista tuleville annettaisiin myös oikeus työntekoon sekä mahdollisuus hakea kansalaisuutta.
Kiinan vastausta ei tarvinnut kauaa odottaa. Ulkoministeriön tiedottajan mukaan Britannian sekaantuminen Hongkongin asioihin kostautuu Britannialle itselleen.
Trumpin viestiä heikentävät USA:n omat protestit
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on taas ilmoittanut vastatoimena asettavansa rajoituksia kiinalaisten opiskelulle Yhdysvalloissa ja purkavansa Hongkongin erityishallintoalueelle myönnettyjä etuoikeuksia.
Viime aikojen mielenosoitukset Yhdysvalloissa ja niissä paikoittain käytetty voimakas poliisiväkivalta ovat heikentäneet Yhdysvaltain viestiä.
Hongkongin johtaja on syyttänyt Yhdysvaltoja kaksinaismoralismista maata kuohuttaviin mellakoihin liittyen.
– Yhdysvalloissa on mellakoita, ja olemme nähneet, kuinka paikalliset hallitukset ovat reagoineet. Ja kun Hongkongissa oli samanlaisia mellakoita, näimme mitä mieltä he olivat silloin, sanoi Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam.