Koronavirus on saanut Kiinan menettämään kasvonsa ja sekoittanut osaltaan maan maailmanvalloitussuunnitelmia. Samalla se on tehnyt maan ulkopolitiikasta vaikeammin ennustettavaa.
Kiina on jo vuosikymmenien ajan ulottanut lonkeroitaan ja vaikutusvaltaansa ympäri maailmaa niin paljon, että maasta on povattu Yhdysvaltojen vakavaa haastajaa. Nyt koronavirus on kuitenkin osaltaan pysäyttänyt suunnitelmat, arvioi Kiinaan perehtynyt väitöskirjatutkija Matti Puranen Jyväskylän yliopistosta.
– Kiinan maailmanvalloitus oli hidastunut jo valmiiksi ja on nyt tyssännyt koronan myötä. Talouskasvu on romahtanut täydellisesti ja maassa on satojamiljoonia työttömiä. Katse joutuu väkisinkin kääntymään maan sisään.
– Kiinan piti tänä vuonna kaksinkertaistaa bruttokansantuote vuoden 2010 tasosta, mikä oli jo vuosia sitten asetettu tavoite, jota rummutettiin mediassa näyttävästi. Maata hallitsevan kommunistisen puolueen arvovalta on paljon kiinni talouskasvussa, mutta tämä tavoite tuskin toteutuu koronan vuoksi, hän lisää.
Uskottavuus romahti
Epävarmuus on säteillyt myös ulkopolitiikkaan. Kiina on menettänyt koronan vuoksi kasvonsa ja kansainvälistä uskottavuuttaan, Puranen sanoo.
Maa on aiemmin pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa rauhanomaisesti kehittyvänä suurvaltana, joka tarjoaa rajattomia yhteistyömahdollisuuksia valtioille Afrikasta Iraniin, myös länsimaiden syrjimille kumppaneille.
Nyt visio on ainakin osin romahtanut. Koronavirusta aluksi salaillut ja siitä varoittaneita kiinalaislääkäreitä uhkaillut Kiina on joutunut voimakkaan kansainvälisen kritiikin kohteeksi. Virus on samalla tuonut jälleen kirkkaaseen päivänvaloon sen faktan, että Kiina on pohjimmiltaan autoritaarinen valtio, jossa pientäkään kritiikkiä ei suvaita.
Osa maista on jopa vaatinut Kiinaa oikeudelliseen vastuuseen johtuen viruksen salailusta ja tiedon pimittämisestä Maailman terveysjärjestö WHO:lta.
– Merkitys on valtava. Esimerkiksi Afrikan eliittejä on pidetty Kiinaa kohtaan myötämielisinä, mutta he ovat muun muassa nuhdelleet Kiinaa kansalaistensa rasistisesta kohtelusta, Puranen sanoo.
Valitus liittyi tapaukseen, jossa eteläisessä Kiinassa Guangzhoussa Afrikan maiden kansalaisiin oli kohdistunut rasistista käytöstä, koska näitä pidettiin "koronaviruksen potentiaalisina kantajina".
Financial Timesin mukaan afrikkalaistaustaisia ihmisiä oli muun muassa poistettu hotelleista ja näiltä oli kielletty palvelua kaupoissa. Osa afrikkalaisista perheistä oli joutunut lapsineen nukkumaan jopa kadulla.
Syrjittyjen joukossa oli ihmisiä, jotka eivät olleet poistuneet kaupungista koko koronaviruspandemian aikana.
Hongkongin tilanne voi eskaloitua
Ulkopolitiikan eskaloituminen näkyy myös siinä, että Kiina on uhitellut viime aikoina monissa vanhoissa tutuissa paikoissaan. Tämä on näkynyt niin Hongkongin turvallisuuslain hyväksymisenä, sotilasharjoituksina Taiwaninsalmella kuin yhteenottoina Intian rajalla.
Vaikka konfliktit ovat pitkäaikaisia, Puranen arvioi, että taustalla on myös koronakriisin aiheuttamaa sekavuutta.
Näistä merkittävimpänä eskalaation riskinä Puranen pitää Hongkongia. Vaikka Kiina on uhitellut hyökkäämisellä Taiwaniin , Purasen mukaan operaatio olisi erittäin riskialtis ja tuskin toteutuu, vaan Kiina pyrkii pikemminkin Taiwanin painostamiseen. Myöskään Intian rajan tilanteen hän ei usko eskaloituvan ainakaan lähiaikoina.
Sen sijaan Hongkongissa Kiinan strategia on erilainen, mikä voi johtaa moniin seurauksiin.
Turvallisuuslaki on jo nostattanut voimakasta vastusta niin Hongkongin sisällä kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Lain pelätään käytännössä lopettavan Hongkongin aseman erityishallintoalueena.
Britannian pääministeri Boris Johnson on jo luvannut maan ottavan vastaan hongkongilaisia, jos Kiina ottaa kiistellyn turvallisuuslain käyttöön erityishallintoalueella.
– Kun turvallisuuslait julkistetaan, sieltä selviää, mitä on luvassa. Uskon, että siellä lähtee kansa kaduille. En usko, että Kiinakaan huvikseen painostaa vaan luultavasti näkee Hongkongin haltuunoton välttämättömänä, Puranen sanoo.
Myös muunlaiset Kiinan painostamisen ja vaikuttamisen keinot ovat pandemian myötä lisääntyneet.
– Pitkään vangittuna ollut Australian kansalainen päätettiin teloittaa, muiden taloudellisten pakotteiden päälle kirsikkana kakussa, kun Australian Kiina-politiikka on koventunut ja koska Australia on vaatinut tutkintaa koronaviruksen alkuajoista.
"Visio hukassa"
Samaan aikaan Kiinan ulkopolitiikan viestit eivät ole olleet yhtenäisiä, vaan ristiriitaisuus on näkynyt johdon erilaisissa ulostuloissa. Maassa on näkynyt sekä aggressiivista laajentumista että maltillisempaa linjaa korostavia puheenvuoroja.
Esimerkiksi Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian on julkaissut provosoivia kannanottoja, joissa tämä on muun muassa väittänyt koronaviruksen olleen Yhdysvaltojen armeijan luomus . Sen sijaan muun muassa Kiinan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Cui Tiankai ja joukko ulkopolitiikan asiantuntijoita ovat kritisoineet kovaa linjaa ja sanoneet sen uhkaavan Kiinan tavoitteita.
– Tuntuu, että johdolla on nyt visio hukassa. Ajateltiin, että tilanne ja laajentuminen jatkuvat entiseen malliin eikä muutoksia tule, mutta nyt tilanne on muuttunut, mikä näkyy sekavuutena, Puranen sanoo.