Uutissuomalaisen debatti | Olli Rehn Uutissuomalaisen debatissa: Valtioiden vaihtoehdot koronakriisissä olivat velka tai suurtyöttömyys – nyt on työllisyystoimien aika

Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja.

Suomessa on kesän mittaan taitettu peistä siitä, onko koronakriisin aikana noudatettu väärää vai vastuullista talouspolitiikkaa. Käyty keskustelu tuo mieleen presidentti Mauno Koiviston toteamuksen hänen ajaltaan Suomen Pankin pääjohtajana: ”Talouspolitiikkahan on aina väärää, kysymys on vain siitä, kenen kannalta ja miltä kannalta”.

Koivisto halusi tällä muistuttaa siitä, että talouspolitiikassa aina ilmenee keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Koivisto jatkoi fundeeraustaan: ”Mutta vaikka talouspolitiikka periaatteessa aina onkin väärää, on silti pyrittävä siihen, että se olisi kokonaisuutena ottaen mahdollisimman vähän väärää, ja että tärkeimpinä pidetyt talouspoliittiset tavoitteet tulisivat tavoitetuiksi vähemmän tärkeiden kustannuksella.”

Koiviston mietteet kumpusivat 1970-luvun ongelmista. Myös koronakriisin ajan talouspolitiikassa on katsottava kokonaisuutta ja pidettävä etusijalla tärkeimmät talouspoliittiset tavoitteet, kuten korkea työllisyys, kestävä kasvu, vakaa rahanarvo ja yleensäkin taloudellinen vakaus.

Onko korona-aikana harjoitettu väärää vai vastuullista talouspolitiikkaa?

Edellisistä kriiseistä viisastuneina Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on nyt vahvasti elvyttävää, samoin kuin valtion budjettipolitiikka. Tämä on tukenut ostovoimaa ja turvannut kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuuden auttaen niitä pahimman vaiheen yli.

Rahapolitiikan rooli on ollut keskeinen. Koronakriisi aiheutti jopa uuden finanssikriisin vaaran, joka onnistuttiin keskuspankkien toimin torjumaan.

Velanmaksu on tehtävä solidaarisesti, jotta se koetaan oikeutetuksi.

Monet ovat huolissaan kevyen rahapolitiikan seurauksista. Pelätään inflaation lähtemistä laukalle, hyperinflaatiota. Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä.

Euroopan keskuspankin hintavakaustavoite on ”alle, mutta lähellä, kahta prosenttia” oleva hintojen vuotuinen nousu. Inflaatio on ollut euroalueella jo pitkään liiankin hidasta ja uhkaa jatkua sellaisena. Vastuullinen rahapolitiikka reagoi tähän ja tukee taloudellista toimeliaisuutta.

Valtiontalouden alijäämäisyys on toinen yleinen huolenaihe. ”Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa”, kuuluu suomalainen viisaus.

Tarve tukea kotitalouksia ja yrityksiä on pakottanut valtiot ympäri maailmaa ottamaan runsaasti lisää velkaa. Mikä olisi ollut vaihtoehto? Yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aivan eri mitassa kuin nyt. Yhteiskunnan eheys olisi Suomessakin kovalla koetuksella.

Sellainen ”heikot sortuu laman alle” -sosiaalidarwinismi ei olisi vastuullista.

Lopulta luottamus palautuu ja talous elpyy kestävästi vasta kun pandemia on hallinnassa. Talouspolitiikan tehtävä on pehmentää kotitalouksien ja yritysten kohtaamaa iskua kunnes tauti on voitettu, rokotteella tai muilla keinoin.

Raha- ja talouspolitiikka työskentelevät siis rinta rinnan sellaisten epidemian hallintakeinojen kanssa kuin testikapasiteetin lisääminen ja maskien käyttö.

On kuitenkin syytä varautua siihen, että rahaolot kiristyvät, kun talous on kääntynyt tukevasti elpymisen ja kasvun uralle ja inflaatio normalisoitunut. Tämän myötä myös valtion velanotto tulee ajan oloon kallistumaan. Vaikka korkojen nousu ei vielä odota nurkan takana eikä ehkä häämötä horisontissakaan, on siihen silti keskipitkällä aikavälillä varauduttava.

Uskon, että suomalaiset tukevat julkisen talouden vakauttamista, kunhan päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi.

Nyt väliaikaisesti kasvava julkinen velka toimii kansallisena vakuutuksena, joka auttaa koko yhteiskuntaa selviämään pienemmin vaurioin. Kun tuota vakuutusta maksetaan takaisin, se on tehtävä solidaarisesti, jotta se koetaan oikeutetuksi.

Suomen ja muunkin Euroopan olisi kohdennettava nyt päätetyt elvytyspanostukset investointeihin ja talouden uudistamiseen. Nopeampi talouskasvu auttaisi alentamaan velan suhdetta kansantuotteeseen, mihin Suomessa pystyttiin vuosina 1997–2008 ja 2016–2019.

Olli Rehn puolustaa kiisteltyä VM:n virkamiesraporttia työllisyyden nostamiseksi – "Yksi hyvä lähtökohta"

Rakenteellisten uudistusten tekemätön työlista on tiedossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kriittinen jo ennen koronaa kriisissä olleiden kuntiemme kannalta. Työmarkkinoiden parempi toimivuus on välttämätöntä työllisyysasteemme nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle.

Yksi hyvä lähtökohta on valtiovarainministeriön virkamiesten tuore raportti, jonka ehdottamat keinot tutkimustiedon nojalla parantaisivat työllisyyttä. Suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava. Yrittämisen edellytyksiä pitäisi parantaa ja osaamispääomaamme kasvattaa.

Summa summarum: Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka on nyt vastuullista, koska sillä estetään suurtyöttömyys ja konkurssiaalto. Tämä ei ole suinkaan ristiriidassa sen kanssa, että vastataan pidemmän sihdin haasteisiin.

Kestävän kasvun eväät ja työllisyysasteen nostaminen ovat kansallisten päättäjien vallassa, samoin julkisen talouden kestävyys. Näistä asioista olisi Suomessa nyt syytä keskustella ja tehdä päätöksiä.

Se pitäisi talouspolitiikan kokonaisuuden mahdollisimman vähän vääränä – siis vastuullisena.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.