Koronaviruspandemia on vakava hälytys ihmiskunnalle luonnon monimuotoisuuden tilasta, arvioidaan WWF:n Living Planet -raportissa. Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, lisäävät WWF Suomen mukaan riskiä, että uusia eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja alkaa levitä.
Nämä puolestaan aiheuttavat noin 70 prosenttia kaikista nykyisistä pandemioista ja epidemioista.
– Vaikka koronaviruksen alkuperästä ei ole vielä varmuutta, voidaan eläimistä lähtevillä infektioilla selittää valtaosa kaikista pandemioista ja epidemioista. Näitä infektioita jouduttavat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
WWF:n mukaan ihmisen toiminnan vaikutukset luontoon ovat aiemmin johtaneet muun muassa sars-epidemian syntyyn Kiinassa sekä ebola-epidemiaan Länsi-Afrikassa. Samalla ihmisen toiminta uhkaa myös populaatioiden kokoa ja luonnon monimuotoisuutta.
– Kun populaatiot pienentyvät voimakkaasti, johtaa se vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, Rohweder sanoo.
Villieläinten määrä romahtanut noin 68 prosenttia
Raportissa tarkasteltujen selkärankaisten villieläinten populaatioiden koko on romahtanut keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta 2016 vuoteen mennessä. Tarkastelussa mukana on noin 4 400 eläinlajia nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.
Tuoreen raportin mukaan näistä eniten ovat kärsineet makeiden vesien selkärankaiset, joiden populaatiot ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 84 prosenttia.
Kaksi vuotta sitten julkaistussa raportissa populaatioiden koko oli laskenut keskimäärin 60 prosenttia vuoteen 2014 mennessä. Kahdeksan prosenttiyksikön kasvu liittyy WWF:n mukaan osittain indeksin tarkentumiseen, kun mukaan on saatu lisää lajeja ja populaatioita.
– Taustalla vaikuttavat syyt ja isot linjat sen sijaan ovat pysyneet melko samana. Esimerkiksi Etelä-Amerikan ja Amazonian alueen kehitys ovat näkyneet populaatioiden koon pienenemisessä jo vuosien ajan, arvioi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Ihminen on vallannut liikaa tilaa
Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden katoon ovat WWF:n mukaan elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus, sekä haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos. Euroopassa maankäyttöön liittyvät syyt selittävät noin 58 prosenttia indeksistä.
Ilmastonmuutos ja saastuminen taas selittävät yhdessä noin kymmenen prosenttia.
– Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Suunnan muutokseen tarvitaan sekä luonnonsuojelua että kokonaisvaltaista muutosta kulutuksessa, tuotantotapojen kehittämisessä sekä ruokajärjestelmien uudistamisessa, Rohweder toteaa.
Esimerkiksi kasvipainotteiseen ruokajärjestelmään siirtyminen auttaisi metsien säilymistä. Lisäksi tärkeää olisi ennallistaa ihmisen jo muokkaamia elinympäristöjä.
Maapallon jäättömästä maa-alasta jopa 75 prosenttia on WWF:n mukaan ihmisen merkittävästi muokkaamaa.
– Luontoon ja ilmastoon liittyviä poliittisia päätöksiä ja niiden toimeen panemista ei saa enää lykätä, vaan valtioiden tulee sitoutua YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen, Rohweder painottaa.